Työmme jatkuu - kohtaamme edelleen!

Me Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalveluissa olemme seuranneet - kuten koko muukin Suomi - herkeämättä koronavirusepidemian etenemistä. Jouduimme jo viime viikolla sulkemaan kaikki kohtaamispaikkamme ja ryhmätoimintamme on tauolla. Seuraavaksi olikin aika ottaa innovatiivisuus käyttöön ja tehdä työjärjestelyjä, työtilajärjestelyjä ja etätyösuunnitelmia.

Koko ajan mielessämme on ollut vain yksi asia: ihmisten kohtaamista emme lopeta tai laita tauolle! Asiakkaamme, kaikki dilakorttelilaiset tavoittavat meidät aina puhelimitse. Tämän tekstin lopusta löytyy vielä kootusti henkilökuntamme yhteystiedot. Voit missä tahansa asiassa soittaa tai jättää soittopyynnön! Myös whatsup ja muut viestit kulkevat sujuvasti.

Nyt kun emme voi tavata kasvotusten, juttelemme erittäin mielellämme kanssasi puhelimitse!

Vauvan Taika jatkaa äitien ja perheiden kanssa tehtävää työtä puhelimitse ja TEAMS:n välityksellä. Tuetut vapaaehtoisimme ovat jo ideoineet uusia toimintamalleja ja ryhmiä toteutuu virtuaalisesti ja somessa. Särö-vapaaehtoistoiminta pitää yhteyttä vapaaehtoisiin ja pyrkii yhdessä vapaaehtoisten kanssa löytämään keinoja tukea nuoria ja lapsiperheitä. KotiKummien ikäihmiset ovat kaikki yli 70-vuotiaita ja näin ollen koronaviruksen riskiryhmää eikä heidän luonaan voi vierailla. KotiKummit keskittyykin tällä hetkellä vapaaehtoisten tukemiseen ja yhteydenpitoon puhelimella sekä toiminnan mallintamiseen ja kehittämiseen. Kotoa kotiin- ja Osallisuuskortteli -hankkeissa keskitytään niin ikään toimintamallien kuvaamiseen ja kehittämiseen. Tehostamme kaikkien toimintojemme osalta viestintää sosiaalisessa mediassa, ensi viikosta alkaen kuulet ja näet meistä erityisesti instagramissa, ota siis seurantaan lahden_diakonialaitos!

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: lahden_diakonialaitos löytyy instagramista, facebookista ja twitteristä!

Nuorten työpaja Stoorimme on suljettu live-kohtaamisten osalta, mutta vastaava ohjaaja Saila jatkaa nuorten valmentamista verkossa. Nyt on meneillään jatko-opintoihin hakeutuminen ja ohjaamme ja valmennamme nuoria erityisesti kohti opintoja.

Työpajakoira Justiina on siirtynyt etätöihin

Jouduimme keskeyttämään kaikki opiskelijoiden harjoittelu- ja työssäoppimisjaksot sekä työvaltaisen tekemällä ammattiin -opintopolun toteutuksen. Opiskelijoiden kanssa jatkamme yhteistyötä kuitenkin opinnäytteiden osalta: opiskelijat pystyvät tekemään asiakas- ja työntekijähaastatteluja puhelimitse ja jatkamaan tutkimustaan etänä.


Verkostoyhteistyö jatkuu lähes kuten ennenkin: emme tapaa yhteistyökumppaneitamme kasvotusten, mutta sähköisten kokousten kautta jatketaan sujuvasti esimerkiksi uusien hanke- ja projektihakemusten valmistelua.

Mitä sinä toivoisit diakoniapalveluilta näissä poikkeusoloissa? Ole yhteydessä, pyrimme toteuttamaan toiveesi!

Anne-Maria Karjainen
diakoniajohtaja
anne-maria.karjalainen@dila.fi

Diakoniapalvelut, Ahvenistonkatu 2, 15110 Lahti

Vauvan Taika

Ernvall Sirpa 040 156 0130 projektipäällikkö

Joensuu Nea 040 667 1003 projektityöntekijä

Kuivalainen Mirkku 0400 128 250 projektityöntekijä

Särö-vapaaehtoistoiminta

Rikkonen Kaisa 040 189 2366 vastaava vapaaehtoistoiminnan koordinaattori

Rantala Salla 040 628 1170 vapaaehtoiskoordinaattori

Tanskanen Hanna 044 713 2219 vapaaehtoiskoordinaattori

Kuosa Juho 040 182 9782 vapaaehtoiskoordinaattori

Kotikummit

Porter Mirva 040 662 9300 projektipäällikkö

Villisuo Päivi 040 663 1075 projektityöntekijä

Sinkko Hanna 040 663 6755 projektityöntekijä

Tuettu vapaaehtoistoiminta Lahdessa

Poutiainen Hannele 040 663 01 82 projektikoordinaattori

Tukea vapaaehtoisuuteen

Karinkanta Marjo 0400 988 271 projektipäällikkö

Roos Tiina 040 665 1446 projektityöntekijä

Kotoa kotiin ja Osallisuuskortteli

Maija Eerola 044 551 0442 projektikoordinaattori

Nuorten työpajatoiminta

Saila Immonen 044 761 5707 vastaava ohjaaja

Henna Niemi 044 513 2210 yhteisö- ja kortteliohjaaja

Elias Kosonen 044 713 2024 yhteisö- ja kortteliohjaaja

Yhteisöharjoittelija

Kiia Lehtinen 044 713 2022

Mikä ihmeen työpaikkalähettiläs?

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2020!

Tämä vuosi alkaa diakoniajohtajalla työpaikkalähettiläänä - mistä työpaikkalähettiläisyydessä onkaan kyse? Me Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalveluissa haluamme kertoa työstämme ja siitä miten me kohtaamme ihmisiä Dilakorttelissa sekä minkälaisia asioita me mahdollistamme. Työmme "kotipesä" on Lahden keskustassa sijaisteva Dilakortteli, mutta jalkaudumme työssämme ympäri Lahtea. Diakoniajohtajana työ vie minua vielä laajemmin verkostotyöhön koko Suomen alueelle ja lisäksi tällä hetkellä harvakseltaan, mutta säännöllisesti Keski-Eurooppaan ja Venäjälle.

Diakoniajohtaja työssään juontamassa DILA 150 vuotta puutarhajuhlaa elokuussa 2019. Kuva: Sonja Siikanen.

Jokainen diakoniapalveluiden työntekijä toimii vuorollaan työpaikkalähettiläänä. Tavoitteena on tehdä tutuksi kunkin työtä ja työnkuvaa, työympäristöä, yhteistyökumppaneita jne. Yksi tavoite on tehdä diakoniapalveluissa työskentelyä tutuksi myös potentiaalisille uusille työkavereillemme - kun rekrytoimme uusia työntekijöitä #työpaikkalähettiläs ja #lahdendiakonialaitos auttaa löytämään tietoa siitä mitä käytännön työmme on.

Diakoniajohtajana keskeisin työtehtäväni on vastata Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalvelulinjasta, sen henkilöstöstä, taloudesta, resursseista, työtiloista, turvallisuudesta eli kokonaisuutena siitä, että diakoniapalveluissa homma toimii. Olen toiminut tässä tehtävässä 2,5 vuotta ja työssäni on koko sen ajan painottunut vahvasti myös kehittäminen. Diakoniapalvelulinja on laajentunut parina viime vuonna sekä henkilöstömäärältään että rahoituspohjaltaan. 1.3. alkaen olemme jo 19 työntekijän työyhteisö.

Romaniassa lokakuussa 2019 tutustumassa romanikylissä tehtävään koulutuksen kehittämistyöhön.

Arkijohtaminen kuvastaa sanana hyvin tämänhetkistä työtäni. Työ pohjautuu voimassa olevaan diakoniastrategiaan ja sen edistämiseen. Kuitenkaan kehittäminen ei ole aina eikä edes joka viikko keskiössä, vaan henkilöstöjohtaminen, verkostotyö, suuntaviivojen asettaminen ja erilaisten asioiden koordinointi täyttävät tehokkaasti kalenteriani. Lisäksi vaikuttamistyö ja jonkin verran myös edustustehtävät ovat osa työtäni.

Piispa Matti Repo ja Keski-Lahden seurakunnan sekä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän edustajia vierailulla Lahden Diakonialaitoksella.

Vuosi 2020 alkaa siis diakoniajohtajan työpaikkalähettiläsvuorolla, joten viikolla 2 pääsette seuraamaan arkeani lahden_diakonialaitos -instagram tilillämme, tervetuloa mukaan!

KotiKummit -toiminta vähentää ikäihmisten turvattomuutta

"KotiKummit toiminnalla on vaikutusta asiakkaiden kuntoutumiseen. Turvapuhelinhälytykset ovat vähentyneet kotikummi -toiminnan myötä. Asiakkaiden toimintakyky on parantunut."

Yllä olevat palautteet on kerätty lahtelaisilta kotihoidon työntekijöiltä. Jo puolitoista vuotta KotiKummi -toimintaa on osoittanut sen, että vapaaehtoistoiminnalla voidaan tukea ammattilaisten työtä ja kehittää ammattilaisten tekemän työn rakenteita. Kun KotiKummit -toimintaa suunniteltiin oli keskiössä ajatus siitä, voitaisiinko vapaaehtoistoimintaa tuoda osaksi kotipalvelua. Tutkimukset osoittavat, että kotihoidon työntekijöiden työn haasteena on jäsentymättömyys ja vaikeus tukea ikäihmisiä esim. mielenterveyden haasteissa (Koivula ym. 2015). Kotihoitotyön aikatauluhaasteet ovat laajasti julkisuudessakin keskusteltu ongelma kotihoidon kentällä.

KotiKummit toiminta on Lahden Diakonialaitoksen koordinoimaa vapaaehtoistoimintaa, jota rahoittaa STEA.

KotiKummeissa tehty kehittämistyö osoittaa, että vapaaehtoistyötä voidaan toteuttaa ammattilaisten työn rinnalla. Tämän lisäksi vapaaehtoisten tekemällä toiminnalla on merkittävä positiivinen vaikutus ammattilaisten työhön. KotiKummit -toiminta on osoittanut myös sen, että vapaaehtoisuuden koordinaatiota tarvitaan: suomalaisilla ei ole vain tapana soittaa naapurin ovikelloa ja tarjota apua. Tarvitaan Lahden Diakonialaitoksen kaltaisia toimijoita, jotka välittävät hyväntekijöitä apua tarvitseville.

KotiKummit mahdollistavat yksityisille ihmisille ja yrityksille hyvän tekemisen.

KotiKummit kehittämistyö jatkuu STEAn rahoittamana edelleen vuoden 2020. Olisiko sinulla hetki aikaa ilahduttaa yksinäistä vanhusta? Seuraava kotikummien perehdytys järjestetään to 19.9.2019 klo 17-19 sekä to 26.9.2019 klo 17-19 Nastolassa Palvelukeskus Linnunlaulussa osoitteessa Toritie 10, Nastola (ilmoittautumiset paivi.villisuo@dila.fi). Lisätietoja KotiKummeista löydät: http://www.dila.fi/diakonia/kotikummit

Nyt se on virallista: Diakoniastrategian jalkautuminen on alkanut onnistuneesti!

Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalvelut yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kehitti syksyllä 2017 uutta diakoniastrategiaa, joka valmistui vuoden 2018 alkumetreillä. Uusi strategia on siis puolitoista vuotta rytmittänyt diakoniapalveluiden kehittämistä ja toimintaa. 

Diakoniastrategia myös visualisoitiin. Strategian keskiössä on tavoittaa ne ihmiset, jotka uhkaavat jäädä muun avun ja tuen ulkopuolelle.

Lahden Ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija Jenna Pitkänen kartoitti keväällä 2019 opinnäytteessään Strategian jalkautumisen ensivaiheet - Case Lahden Diakonialaitos miten diakoniastrategia on käytännössä jalkautunut diakoniapalveluiden työn arkeen.

Diakoniastrategian painopisteet.

Pitkänen toteaa opinnäytteessään, että diakoniastrategian "jalkautuminen on lähtenyt käyntiin onnistuneesti". Pitkänen perustaa tuloksensa henkilöstön haastatteluista saatuihin tuloksiin: henkilöstö on hyvin perille strategian tarkoituksesta ja sisällöstä. Lisäksi henkilökunta on sitoutunut toimimaan strategian mukaisesta. Myös strategiaviestintään oltiin tyytyväisiä.

Sen sijaan henkilöstö koki, että itse strategian laadintaan heillä oli vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa. Myös seurantaan kaivattiin enemmän tietoa siitä, missä mennään tällä hetkellä tavoitteiden suhteen.

Itse arvioin, että onnistuneen alkuvaiheen strategiajalkautuksen taustalla on systemaattinen keskustelu strategian teemoista ja painopisteistä eri forumeilla. Painopisteet elävät diakoniajohtajan ja johtoryhmäläisten puheissa ja teemoihin on palattu erilaisissa yhteyksissä (kuten diakoniapalvelulinjojen kokoukset ja johtoryhmän kokoukset). 

Mutta strategiaviestintää on kevään 2019 ja kartoituksen teon jälkeen myös tiivistetty: koko diakoniapalvelulinjan henkilöstö suoritti huhti-kesäkuussa mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinon tutkinnon osan (laajentuvassa yhteisössä toimiminen), jonka yhteydessä kehitimme yhdessä Dilakorttelin toimintaa laajenevan yhteisön suuntaan. Lisäksi pohdimme yhdessä henkilökunnan, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa D-areenassa maaliskuussa miten yhä paremmin tavoittaisimme Lahden alueella yhteiskunnassa heikossa asemassa olevia. Koulutuksessa ja D-areenalla syntyneitä ideoita on myös viety konkreettisiksi kokeiluiksi yhdessä vapaaehtoisten ja asiakkaiden kanssa. Näin ollen strategian painopisteet ovat jo monelta osin muutettu konkreettiseksi tekemiseksi.

D-areena 6.3.2019 ja tiukkaa pohdintaa diakoniapalveluiden henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kesken.

Diakoniajohtajana ja strategista vastaavana on pohjattoman mielenkiintoista elää todeksi viisivuotista strategiakauttamme ja nähdä ja kokea mitä tapahtuu, kun sanat paperilla muuttuvat arkitodellisuudeksemme. Itse olen huomannut kehittämiskohteena sen, että strategia pölyttyy auttamattomasti pöytälaatikkoon, mikäli siitä ei aktiivisesti puhu, kirjoita ja jäsennä arkea strategian kautta. Jenna Pitkäsen opinnäyte toimi hyvänä strategiaherättelijänä, kiitos yhteistyöstä Jenna!

Lähteet:
Pitkänen, J. 2019. Strategian jalkautumisen ensivaiheet-Case Lahden Diakonialaitos. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/166871/Pitk%c3%a4nen_Jenna.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Virastoon mennään kengät jalassa - meille tullaan kuin kotiin, sukkasillaan

Meiltä diakoniapalveluiden henkilöstöltä kysytään usein, että miten tekemämme työ eroaa sosiaalitoimiston tai muun julkisen sektorin tekemästä työstä. Lähtökohtahan pitäisi molempien työssä olla sama: vaikeaan ja kuormittavaan elämäntilanteeseen joutunut ihminen saa tukea ja pääsee elämässään eteenpäin. Käytännössä kuitenkin usein kuntien ja seurakuntienkin tekemä työ eroaa melkolailla meidän säätiöiden toiminnasta. Toimimme osittain eri lainsäädännön alla, vaikka esimerkiksi vaitioloon ja tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät lait säätelevät kaikkien toimintaa.

Diakoniapalveluiden tiloissa on kiinnitetty erityistä huomiota viihtyisyyteen ja tilojen esteettisyyteen.

Lahden Diakonialaitos on määritellyt toimintansa missioksi hyvän elämän puolesta ja visioksi, että meillä jokainen on ihmisenä kohdattu. Kohtaamisen taito tarkoittaa meillä sitä, että jokaiselle asiakkaalle on aikaa ja jokainen tulee kohdatuksi vahvuuksistaan käsin. Toimitiloissamme tämä näkyy viihtyisyytenä, jopa kodinomaisuutena. Meillä liikutaan sukat jalassa ja aina on tarjolla kuppi kuumaa ja pientä syötävää - vieraanvaraisuus on käyntikorttimme.  Myös työntekijöiden luovuudelle on aikansa ja paikkansa: itse vaikutuin esimerkiksi Särö-vapaaehtoistoimintamme tavasta kerätä palautetta. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, palautetta pääsee antamaan hyvin luovalla tavalla.

Palautetta voi kerätä näinkin: toiminnassa mukana ollut tiputtaa palauterasiaan mielipidettään vastaavan kuvakortin.

Työntekijämme toteavat usein, että me Diakonialaitoksella saamme tehdä töitä iloisten asioiden parissa. Viranomaistyö esimerkiksi sosiaalitoimistossa pitääkin sisällään laajemman toiminta- ja tunnekirjon: lastensuojelussa ollaan tekemisissä huostaanottojen ja pakottavan lainsäädännön kanssa tai tehdään ihmisen talouteen suoraan vaikuttavia toimeentulotukipäätöksiä. Me Diakonialaitoksella sen sijaan toimimme ennaltaehkäisevän työn, osallisuustyön ja ihmisten voimavarojen esiintuomisen toimintakentällä. Osallisuus on Dilakorttelissa tekemistä: jokainen pääsee toimimaan omista vahvuuksistaan käsin. Esimerkiksi 12.12. tulossa oleva joulupiha on tuettujen vapaaehtoistemme käsialaa. Vapaaehtoiset eivät vain ole mukana suunnittelussa, vaan he tekevät tapahtuman, me työntekijät tarjoamme puitteet, tuen, rohkaisun ja kannustuksen. Sanomattakin on selvää, että kun pääsee itse tekemään ja toimimaan, syntyy väkisinkin onnistumisen kokemuksia. Ja mikään ei kuntouta ja voimista ihmistä niin, kuin positiivinen palaute omasta tekemisestään.

Miltä sinusta tuntuu tänään? Bongaa tunnetilaasi kuvaava kortti.

Kun puhutaan vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista tai osallisuus- ja yhteisötyöstä, törmää joskus vähätteleviin asenteisiin ja toiminta on ehkä joidenkin mielestä pelkkää puuhastelua. Lahden Diakonialaitoksen tekemä hyvinvointityö on kaikkea muuta kuin puuhastelua: työntekijämme ovat korkeakoulutettuja, vankan työkokemuksen omaavia osaajia, ja he tekevät työtään hyvin ammatillisesti. Se, että esimerkiksi sosiaalisia tilanteita pelkäävä, mielenterveyden haasteista kärsivä nuori rohkaistuu toimimaan vapaaehtoisena ikäihmisen ystävänä, ei tapahdu itsestään, vaan vaatii rautaista ammattitaitoa.

Yhteisöllisyys ei ole myyntituote

Ikäihmisten palveluasumisen ja erilaisen senioriasumisen lisääntyessä on alettu puhua yhä enemmän yhteisöasumisesta, yhteisöllisistä asumisratkaisuista ja ikäihmisten yhteisökortteleista. On arvokasta, että yhteisöllisyys ja yhteisöasuminen ovat nousseet osaksi ikäihmisten asumisesta käytävää keskustelua.

Näyttää kuitenkin siltä, että yhteisö- ja kortteliasumisella markkinoidaan paljon tuotteita, jotka eivät eroa millään lailla perinteisestä tehostetusta palveluasumisesta. Olen samaa mieltä Merja Mäkisalo-Ropposen (ESS 4.9.2018) kanssa siitä, että pelkkä nimi ei tee yhteisöstä kotia. Eikä yhteisö synny automaattisesti siitä, että samalle alueelle rakennetaan useampia ikäihmisille suunnattuja kerrostaloja.

Yhteisöllisyys luo sanana positiivisia mielleyhtymiä, jolloin sitä mielellään hyödynnetään myös markkinoinnissa. Aito yhteisöllisyys ei ole kuitenkaan hinnoiteltavissa eikä se ole myyntituote. Aito yhteisöllisyys rakennetaan ihmisten välisen luottamuksen, yhdessä tekemisen ja yhteisen arjen myötä. Se vaatii aikaa ja eri-ikäisten ihmisten kohtaamista sekä arkista yhdessä tekemistä. Se vaatii vapaaehtoisuutta.

Yhteisöllisyys on konkreettisesti toiminnan yhteissuunnittelua, vaikuttamismahdollisuuksia, yhteisiä tapahtumia, yhdessä ruokailua, juhlia tai vaikkapa puutarhanhoitoa. Oleellinen osa yhteisöllisyyttä on yhteenkuuluvuuden tunne ja halua sitoutua yhteiseen toimintaan. Yhteisöllisyys myös haastaa koko työyhteisön astumaan ulos perinteisistä ammattirooleistaan. Yhteisöllisyyden rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, eikä työpöydällä paketoitu myyntituote.

Puutarhajuhlat Dilakorttelissa keväällä 2018

Lahden ydinkeskustan Dilakorttelissa asuu noin sata ikäihmistä, opiskelee yli 400 toisen asteen opiskelijaa, työskentelee pari sataa työntekijää ja toimii yli 200 vapaaehtoista. Korttelissa on oma ravintola, monipuolisia terveyden- ja sairaanhoitopalveluita, kotihoitopalveluita, eri tyyppistä asumista ja mm. teatteritila Theatrum Olga. Korttelin moninaisuudesta ja monipuolisuudesta huolimatta sen yhteisöllisyys ei synny pelkästään näiden eri elementtien olemassaolosta. Rakennamme yhteisöllisyyttä korttelissa tutkien ja kehittäen. Käytämme tähän vuosittain merkittävän määrän säätiön omaa rahoitusta sekä kanavoimme alueelle erityyppistä hankerahoitusta. Näin pyrimme lisäämään alueen ihmisten hyvinvointia.