Nyt se on virallista: Diakoniastrategian jalkautuminen on alkanut onnistuneesti!

Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalvelut yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kehitti syksyllä 2017 uutta diakoniastrategiaa, joka valmistui vuoden 2018 alkumetreillä. Uusi strategia on siis puolitoista vuotta rytmittänyt diakoniapalveluiden kehittämistä ja toimintaa. 

Diakoniastrategia myös visualisoitiin. Strategian keskiössä on tavoittaa ne ihmiset, jotka uhkaavat jäädä muun avun ja tuen ulkopuolelle.

Lahden Ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija Jenna Pitkänen kartoitti keväällä 2019 opinnäytteessään Strategian jalkautumisen ensivaiheet - Case Lahden Diakonialaitos miten diakoniastrategia on käytännössä jalkautunut diakoniapalveluiden työn arkeen.

Diakoniastrategian painopisteet.

Pitkänen toteaa opinnäytteessään, että diakoniastrategian "jalkautuminen on lähtenyt käyntiin onnistuneesti". Pitkänen perustaa tuloksensa henkilöstön haastatteluista saatuihin tuloksiin: henkilöstö on hyvin perille strategian tarkoituksesta ja sisällöstä. Lisäksi henkilökunta on sitoutunut toimimaan strategian mukaisesta. Myös strategiaviestintään oltiin tyytyväisiä.

Sen sijaan henkilöstö koki, että itse strategian laadintaan heillä oli vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa. Myös seurantaan kaivattiin enemmän tietoa siitä, missä mennään tällä hetkellä tavoitteiden suhteen.

Itse arvioin, että onnistuneen alkuvaiheen strategiajalkautuksen taustalla on systemaattinen keskustelu strategian teemoista ja painopisteistä eri forumeilla. Painopisteet elävät diakoniajohtajan ja johtoryhmäläisten puheissa ja teemoihin on palattu erilaisissa yhteyksissä (kuten diakoniapalvelulinjojen kokoukset ja johtoryhmän kokoukset). 

Mutta strategiaviestintää on kevään 2019 ja kartoituksen teon jälkeen myös tiivistetty: koko diakoniapalvelulinjan henkilöstö suoritti huhti-kesäkuussa mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinon tutkinnon osan (laajentuvassa yhteisössä toimiminen), jonka yhteydessä kehitimme yhdessä Dilakorttelin toimintaa laajenevan yhteisön suuntaan. Lisäksi pohdimme yhdessä henkilökunnan, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa D-areenassa maaliskuussa miten yhä paremmin tavoittaisimme Lahden alueella yhteiskunnassa heikossa asemassa olevia. Koulutuksessa ja D-areenalla syntyneitä ideoita on myös viety konkreettisiksi kokeiluiksi yhdessä vapaaehtoisten ja asiakkaiden kanssa. Näin ollen strategian painopisteet ovat jo monelta osin muutettu konkreettiseksi tekemiseksi.

D-areena 6.3.2019 ja tiukkaa pohdintaa diakoniapalveluiden henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kesken.

Diakoniajohtajana ja strategista vastaavana on pohjattoman mielenkiintoista elää todeksi viisivuotista strategiakauttamme ja nähdä ja kokea mitä tapahtuu, kun sanat paperilla muuttuvat arkitodellisuudeksemme. Itse olen huomannut kehittämiskohteena sen, että strategia pölyttyy auttamattomasti pöytälaatikkoon, mikäli siitä ei aktiivisesti puhu, kirjoita ja jäsennä arkea strategian kautta. Jenna Pitkäsen opinnäyte toimi hyvänä strategiaherättelijänä, kiitos yhteistyöstä Jenna!

Lähteet:
Pitkänen, J. 2019. Strategian jalkautumisen ensivaiheet-Case Lahden Diakonialaitos. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/166871/Pitk%c3%a4nen_Jenna.pdf?sequence=2&isAllowed=y

D-areenalla kuultua: "KELA on aina yllätyksiä täynnä"

Maailman ensimmäinen D-areena järjestettiin 17.4.2018 Lahdessa Lahden Diakonialaitoksen, Lahden Seurakuntayhtymän sekä Tampereen hiippakunnan yhteistuotantona. D-areenan tavoitteena on saattaa ihmisiä tasaveroisena yhteen keskustelemaan ja kehittämään meidän kaikkien arkea ja elämää paremmaksi. D-areena mahdollistaa käydä dialogia eli rakentavaa keskustelua erilaisten ihmisen kesken - ollaan siis myös demokratian ytimessä. D-areenan D voi siis tarkoittaa montaa asiaa, ei pelkästään diakoniaa, vaikka suomalaiset diakoniatoimijat ovatkin D-areenakonseptin yhdessä kehittäneet.

Anne-Maria ja Petri toivottivat tervetulleeksi D-areenalle Takataskuun.

Lahen D-areenan teemaksi oli valittu "Ihmiskasvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut". Mukaan keskusteluun oli kutsuttu 30 lahtelaista. D-areenan dialogi lähti liikkeelle dialogiringistä, jossa jokainen sai kertoa etunimensä ja minkälainen sote-palveluiden käyttäjä on. Ringissä kuultiin monta tärkeää tarinaa: joku kertoi asuneensa paljon ulkomailla ja aina Suomeen palatessaan kokee, että meillä on maailman parhaat sote-palvelut. Joku oli joutunut pettymään rankasti palvelujen tasoon eikä ollut tullut autetuksi. Kuulimme myös, että "KELA on kuin pääsiäismuna - aina yllätyksiä täynnä!".

D-areenalla käydään dialogia - kaikkien paikallaolijoiden puhe on tärkeää ja oikein, ei ole vääriä vastauksia.

Tiina, Mikko ja Hilkka olivat tämän D-areenan herätepuheenvuorojen pitäjät. Herätepuheenvuorot haastoivat meitä pohtimaan valinnan vapautta, minkälaisia vuorovaikutustaitoja sote-työntekijät tarvitsisivat ja sitä, kuinka kokonaisvaltainen työote ja ihmisen huomioiminen kokonaisuuten on sote-palveluissa tärkeää.

D-areenalla moni yhdisti sydämen sote-palveluihin.

Kun D-areenalaisilta kysyttiin mitkä teemat heitä juuri nyt puhuttavat sote-palveluissa, esiin nousi kahdeksan teemaa:

D-areenalla haluttiin keskustella mm. siitä, mikä edistää hyvinvointia ja terveyttä, vuorovaikutuksesta, diakoniasta ja sotesta sekä lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden koulutuksesta.

Teemojen esiinnoston jälkeen areena oli avoin meille osallistujille pörrätä  niihin keskusteluihin, mihin halusimme. Oli vain kahden jalan laki: jalat vievät meidät juuri sinne, missä meidän kuuluukin olla.

Tämä porukka tahtoi keskustella aiheesta "diakonia ja sote".

Tiina ja Jukka pohtivat tulevaa maakuntamallia ja sen valmistelua.

Mikä sitten oli D-areenan lopputulema? Tästä olisi varmasti jokaisella osallistujalla oma näkemyksensä - mitä oivalluksia, oppimista tai ajatuksia dialogi oli kenessäkin herättänyt. Itselleni tärkein viesti oli, että ihmiskasvoisissa sote-palveluissa on kyse toisaalta hyvin pienistä asioista ja toisaalta todella isoista asioista. Inhimillinen ja tasapuolinen, ihmisarvoinen kohtaaminen ei maksa mitään ja se on helppo toteuttaa - ja tätä me sote-palveluiden käyttäjät ennen muuta toivomme. Sen sijaan "järjestelmävirheiden" korjaaminen on monimutkikkaampaa. Hallinnon pitäisi olla selkeämpää ja läpinäkyvämpää. Ei niin, että kun asiakas kysyy sosiaalitoimesta asiaa, hän saa eri vastauksen kuin jos asiaa kysyy diakoniatyöntekijä seurakunnasta.

Olitko Sinä paikalla D-areenalla? Mitä palautetta haluat antaa tilaisuudesta? Pitäisikö tämän tyyppisiä dialogitilaisuuksia järjestää uudestaankin? Laita rohkeasti palautetta: anne-maria.karjalainen(at)dila.fi

Kiitos Petri, Airi ja kaikki D-areenalla mukana olleet! Keskustelu jatkukoon!