KotiKummit -toiminta vähentää ikäihmisten turvattomuutta

"KotiKummit toiminnalla on vaikutusta asiakkaiden kuntoutumiseen. Turvapuhelinhälytykset ovat vähentyneet kotikummi -toiminnan myötä. Asiakkaiden toimintakyky on parantunut."

Yllä olevat palautteet on kerätty lahtelaisilta kotihoidon työntekijöiltä. Jo puolitoista vuotta KotiKummi -toimintaa on osoittanut sen, että vapaaehtoistoiminnalla voidaan tukea ammattilaisten työtä ja kehittää ammattilaisten tekemän työn rakenteita. Kun KotiKummit -toimintaa suunniteltiin oli keskiössä ajatus siitä, voitaisiinko vapaaehtoistoimintaa tuoda osaksi kotipalvelua. Tutkimukset osoittavat, että kotihoidon työntekijöiden työn haasteena on jäsentymättömyys ja vaikeus tukea ikäihmisiä esim. mielenterveyden haasteissa (Koivula ym. 2015). Kotihoitotyön aikatauluhaasteet ovat laajasti julkisuudessakin keskusteltu ongelma kotihoidon kentällä.

KotiKummit toiminta on Lahden Diakonialaitoksen koordinoimaa vapaaehtoistoimintaa, jota rahoittaa STEA.

KotiKummeissa tehty kehittämistyö osoittaa, että vapaaehtoistyötä voidaan toteuttaa ammattilaisten työn rinnalla. Tämän lisäksi vapaaehtoisten tekemällä toiminnalla on merkittävä positiivinen vaikutus ammattilaisten työhön. KotiKummit -toiminta on osoittanut myös sen, että vapaaehtoisuuden koordinaatiota tarvitaan: suomalaisilla ei ole vain tapana soittaa naapurin ovikelloa ja tarjota apua. Tarvitaan Lahden Diakonialaitoksen kaltaisia toimijoita, jotka välittävät hyväntekijöitä apua tarvitseville.

KotiKummit mahdollistavat yksityisille ihmisille ja yrityksille hyvän tekemisen.

KotiKummit kehittämistyö jatkuu STEAn rahoittamana edelleen vuoden 2020. Olisiko sinulla hetki aikaa ilahduttaa yksinäistä vanhusta? Seuraava kotikummien perehdytys järjestetään to 19.9.2019 klo 17-19 sekä to 26.9.2019 klo 17-19 Nastolassa Palvelukeskus Linnunlaulussa osoitteessa Toritie 10, Nastola (ilmoittautumiset paivi.villisuo@dila.fi). Lisätietoja KotiKummeista löydät: http://www.dila.fi/diakonia/kotikummit

Virastoon mennään kengät jalassa - meille tullaan kuin kotiin, sukkasillaan

Meiltä diakoniapalveluiden henkilöstöltä kysytään usein, että miten tekemämme työ eroaa sosiaalitoimiston tai muun julkisen sektorin tekemästä työstä. Lähtökohtahan pitäisi molempien työssä olla sama: vaikeaan ja kuormittavaan elämäntilanteeseen joutunut ihminen saa tukea ja pääsee elämässään eteenpäin. Käytännössä kuitenkin usein kuntien ja seurakuntienkin tekemä työ eroaa melkolailla meidän säätiöiden toiminnasta. Toimimme osittain eri lainsäädännön alla, vaikka esimerkiksi vaitioloon ja tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät lait säätelevät kaikkien toimintaa.

Diakoniapalveluiden tiloissa on kiinnitetty erityistä huomiota viihtyisyyteen ja tilojen esteettisyyteen.

Lahden Diakonialaitos on määritellyt toimintansa missioksi hyvän elämän puolesta ja visioksi, että meillä jokainen on ihmisenä kohdattu. Kohtaamisen taito tarkoittaa meillä sitä, että jokaiselle asiakkaalle on aikaa ja jokainen tulee kohdatuksi vahvuuksistaan käsin. Toimitiloissamme tämä näkyy viihtyisyytenä, jopa kodinomaisuutena. Meillä liikutaan sukat jalassa ja aina on tarjolla kuppi kuumaa ja pientä syötävää - vieraanvaraisuus on käyntikorttimme.  Myös työntekijöiden luovuudelle on aikansa ja paikkansa: itse vaikutuin esimerkiksi Särö-vapaaehtoistoimintamme tavasta kerätä palautetta. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, palautetta pääsee antamaan hyvin luovalla tavalla.

Palautetta voi kerätä näinkin: toiminnassa mukana ollut tiputtaa palauterasiaan mielipidettään vastaavan kuvakortin.

Työntekijämme toteavat usein, että me Diakonialaitoksella saamme tehdä töitä iloisten asioiden parissa. Viranomaistyö esimerkiksi sosiaalitoimistossa pitääkin sisällään laajemman toiminta- ja tunnekirjon: lastensuojelussa ollaan tekemisissä huostaanottojen ja pakottavan lainsäädännön kanssa tai tehdään ihmisen talouteen suoraan vaikuttavia toimeentulotukipäätöksiä. Me Diakonialaitoksella sen sijaan toimimme ennaltaehkäisevän työn, osallisuustyön ja ihmisten voimavarojen esiintuomisen toimintakentällä. Osallisuus on Dilakorttelissa tekemistä: jokainen pääsee toimimaan omista vahvuuksistaan käsin. Esimerkiksi 12.12. tulossa oleva joulupiha on tuettujen vapaaehtoistemme käsialaa. Vapaaehtoiset eivät vain ole mukana suunnittelussa, vaan he tekevät tapahtuman, me työntekijät tarjoamme puitteet, tuen, rohkaisun ja kannustuksen. Sanomattakin on selvää, että kun pääsee itse tekemään ja toimimaan, syntyy väkisinkin onnistumisen kokemuksia. Ja mikään ei kuntouta ja voimista ihmistä niin, kuin positiivinen palaute omasta tekemisestään.

Miltä sinusta tuntuu tänään? Bongaa tunnetilaasi kuvaava kortti.

Kun puhutaan vapaaehtoistoiminnan koordinoinnista tai osallisuus- ja yhteisötyöstä, törmää joskus vähätteleviin asenteisiin ja toiminta on ehkä joidenkin mielestä pelkkää puuhastelua. Lahden Diakonialaitoksen tekemä hyvinvointityö on kaikkea muuta kuin puuhastelua: työntekijämme ovat korkeakoulutettuja, vankan työkokemuksen omaavia osaajia, ja he tekevät työtään hyvin ammatillisesti. Se, että esimerkiksi sosiaalisia tilanteita pelkäävä, mielenterveyden haasteista kärsivä nuori rohkaistuu toimimaan vapaaehtoisena ikäihmisen ystävänä, ei tapahdu itsestään, vaan vaatii rautaista ammattitaitoa.

Yhteisöllisyys ei ole myyntituote

Ikäihmisten palveluasumisen ja erilaisen senioriasumisen lisääntyessä on alettu puhua yhä enemmän yhteisöasumisesta, yhteisöllisistä asumisratkaisuista ja ikäihmisten yhteisökortteleista. On arvokasta, että yhteisöllisyys ja yhteisöasuminen ovat nousseet osaksi ikäihmisten asumisesta käytävää keskustelua.

Näyttää kuitenkin siltä, että yhteisö- ja kortteliasumisella markkinoidaan paljon tuotteita, jotka eivät eroa millään lailla perinteisestä tehostetusta palveluasumisesta. Olen samaa mieltä Merja Mäkisalo-Ropposen (ESS 4.9.2018) kanssa siitä, että pelkkä nimi ei tee yhteisöstä kotia. Eikä yhteisö synny automaattisesti siitä, että samalle alueelle rakennetaan useampia ikäihmisille suunnattuja kerrostaloja.

Yhteisöllisyys luo sanana positiivisia mielleyhtymiä, jolloin sitä mielellään hyödynnetään myös markkinoinnissa. Aito yhteisöllisyys ei ole kuitenkaan hinnoiteltavissa eikä se ole myyntituote. Aito yhteisöllisyys rakennetaan ihmisten välisen luottamuksen, yhdessä tekemisen ja yhteisen arjen myötä. Se vaatii aikaa ja eri-ikäisten ihmisten kohtaamista sekä arkista yhdessä tekemistä. Se vaatii vapaaehtoisuutta.

Yhteisöllisyys on konkreettisesti toiminnan yhteissuunnittelua, vaikuttamismahdollisuuksia, yhteisiä tapahtumia, yhdessä ruokailua, juhlia tai vaikkapa puutarhanhoitoa. Oleellinen osa yhteisöllisyyttä on yhteenkuuluvuuden tunne ja halua sitoutua yhteiseen toimintaan. Yhteisöllisyys myös haastaa koko työyhteisön astumaan ulos perinteisistä ammattirooleistaan. Yhteisöllisyyden rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, eikä työpöydällä paketoitu myyntituote.

Puutarhajuhlat Dilakorttelissa keväällä 2018

Lahden ydinkeskustan Dilakorttelissa asuu noin sata ikäihmistä, opiskelee yli 400 toisen asteen opiskelijaa, työskentelee pari sataa työntekijää ja toimii yli 200 vapaaehtoista. Korttelissa on oma ravintola, monipuolisia terveyden- ja sairaanhoitopalveluita, kotihoitopalveluita, eri tyyppistä asumista ja mm. teatteritila Theatrum Olga. Korttelin moninaisuudesta ja monipuolisuudesta huolimatta sen yhteisöllisyys ei synny pelkästään näiden eri elementtien olemassaolosta. Rakennamme yhteisöllisyyttä korttelissa tutkien ja kehittäen. Käytämme tähän vuosittain merkittävän määrän säätiön omaa rahoitusta sekä kanavoimme alueelle erityyppistä hankerahoitusta. Näin pyrimme lisäämään alueen ihmisten hyvinvointia.