D-areenalla kuultua: "KELA on aina yllätyksiä täynnä"

Maailman ensimmäinen D-areena järjestettiin 17.4.2018 Lahdessa Lahden Diakonialaitoksen, Lahden Seurakuntayhtymän sekä Tampereen hiippakunnan yhteistuotantona. D-areenan tavoitteena on saattaa ihmisiä tasaveroisena yhteen keskustelemaan ja kehittämään meidän kaikkien arkea ja elämää paremmaksi. D-areena mahdollistaa käydä dialogia eli rakentavaa keskustelua erilaisten ihmisen kesken - ollaan siis myös demokratian ytimessä. D-areenan D voi siis tarkoittaa montaa asiaa, ei pelkästään diakoniaa, vaikka suomalaiset diakoniatoimijat ovatkin D-areenakonseptin yhdessä kehittäneet.

Anne-Maria ja Petri toivottivat tervetulleeksi D-areenalle Takataskuun.

Lahen D-areenan teemaksi oli valittu "Ihmiskasvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut". Mukaan keskusteluun oli kutsuttu 30 lahtelaista. D-areenan dialogi lähti liikkeelle dialogiringistä, jossa jokainen sai kertoa etunimensä ja minkälainen sote-palveluiden käyttäjä on. Ringissä kuultiin monta tärkeää tarinaa: joku kertoi asuneensa paljon ulkomailla ja aina Suomeen palatessaan kokee, että meillä on maailman parhaat sote-palvelut. Joku oli joutunut pettymään rankasti palvelujen tasoon eikä ollut tullut autetuksi. Kuulimme myös, että "KELA on kuin pääsiäismuna - aina yllätyksiä täynnä!".

D-areenalla käydään dialogia - kaikkien paikallaolijoiden puhe on tärkeää ja oikein, ei ole vääriä vastauksia.

Tiina, Mikko ja Hilkka olivat tämän D-areenan herätepuheenvuorojen pitäjät. Herätepuheenvuorot haastoivat meitä pohtimaan valinnan vapautta, minkälaisia vuorovaikutustaitoja sote-työntekijät tarvitsisivat ja sitä, kuinka kokonaisvaltainen työote ja ihmisen huomioiminen kokonaisuuten on sote-palveluissa tärkeää.

D-areenalla moni yhdisti sydämen sote-palveluihin.

Kun D-areenalaisilta kysyttiin mitkä teemat heitä juuri nyt puhuttavat sote-palveluissa, esiin nousi kahdeksan teemaa:

D-areenalla haluttiin keskustella mm. siitä, mikä edistää hyvinvointia ja terveyttä, vuorovaikutuksesta, diakoniasta ja sotesta sekä lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden koulutuksesta.

Teemojen esiinnoston jälkeen areena oli avoin meille osallistujille pörrätä  niihin keskusteluihin, mihin halusimme. Oli vain kahden jalan laki: jalat vievät meidät juuri sinne, missä meidän kuuluukin olla.

Tämä porukka tahtoi keskustella aiheesta "diakonia ja sote".

Tiina ja Jukka pohtivat tulevaa maakuntamallia ja sen valmistelua.

Mikä sitten oli D-areenan lopputulema? Tästä olisi varmasti jokaisella osallistujalla oma näkemyksensä - mitä oivalluksia, oppimista tai ajatuksia dialogi oli kenessäkin herättänyt. Itselleni tärkein viesti oli, että ihmiskasvoisissa sote-palveluissa on kyse toisaalta hyvin pienistä asioista ja toisaalta todella isoista asioista. Inhimillinen ja tasapuolinen, ihmisarvoinen kohtaaminen ei maksa mitään ja se on helppo toteuttaa - ja tätä me sote-palveluiden käyttäjät ennen muuta toivomme. Sen sijaan "järjestelmävirheiden" korjaaminen on monimutkikkaampaa. Hallinnon pitäisi olla selkeämpää ja läpinäkyvämpää. Ei niin, että kun asiakas kysyy sosiaalitoimesta asiaa, hän saa eri vastauksen kuin jos asiaa kysyy diakoniatyöntekijä seurakunnasta.

Olitko Sinä paikalla D-areenalla? Mitä palautetta haluat antaa tilaisuudesta? Pitäisikö tämän tyyppisiä dialogitilaisuuksia järjestää uudestaankin? Laita rohkeasti palautetta: anne-maria.karjalainen(at)dila.fi

Kiitos Petri, Airi ja kaikki D-areenalla mukana olleet! Keskustelu jatkukoon!

Tulevaisuuden kyselytunti - katsomodemokratiasta dialogiin

Olen saanut olla mukana Lahden Diakonialaitoksen edustajana Sitran Erätauko -hankkeessa tänä syksynä. Erätauon puitteissa järjestettiin mm. keskustelutapahtuma 1.11. Lahdessa, jossa teemana oli menestys. Kokoonnuimme keskustelemaan siitä, tarvitaanko erätaukoa menestyksestä?

Erätauko-työskentelyn tavoitteena oli myös työstää kysymyksiä ministereille eduskunnan tulevaisuuden kyselytunnille. 27.11. toteutuneella kyselytunnilla puhetta johti eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen. Itse pääsin esittämään kysymykseni elinkeinoministeri Mika Lintilälle ja kysymys liittyy syrjäytymis-käsitteen käyttöön:

"Syrjäytyminen -käsite on ollut suomalaisessa retoriikassa käytössä 70-80 -lukujen taitteesta lähtien, jolloin työttömyys ja köyhyys eivät käsitteinä enää riittäneet kuvaamaan suomalaisten sosiaalisten ilmiöiden joukkoa. Kuitenkin syrjäytyminen -käsitteen huoleton ja lavea käyttö mediassa, poliittisissa teksteissä ja kehittämishankkeisiin ja -projekteihin liittyvässä kielenkäytössä on luonut epämääräisen syrjäytymisdiskurssin erityisesti suhteessa nuoriin. Jo 1980-luvulla tutkijat esittivät huolensa syrjäytymis-termin määrittelemättömästä käytöstä, joka johtaisi siihen, että ”ainoastaan keski-ikäiset, ammattitaitoiset, perheelliset ja terveet miehet jäävät ilman syrjäytyneen leimaa”.

Kysyisinkin: voitaisiinko poliittisten tekstien ja rahoitusvälineiden kielessä siirtyä puhumaan syrjäytymisen sijaan mahdollisuuksista? Koska kieli rakentaa todellisuutta, on tällä hetkellä riskinä että mahdollisuuksien lisäämisten sijaan lisätäänkin syrjäytymistä entisestään."

Mitä ministeri sitten vastasi? Hän totesi olevansa pitkälle samaa mieltä syrjätymis-käsitteen käytön ongelmallisuudesta. Lintilän oma ajatus oli, että alettaisiin puhua enemmän esimerkiksi toimintaedellytysten parantamisesta kuin syrjäytymisestä.

Diakonialaitoksen diakoniatyössä törmää usein yhteiskunnan normeihin ja vaatimuksiin; jos ihminen ei näitä normeja täytä hän voi syrjäytyä - tai hänet asetetaan syrjään. Yhteiskunnan syrjään jääminen voi liittyä vammaan, työttömyyteen, maahanmuuttajuuteen tai yksinäisyyteen. Me Diakonialaitoksella haluamme edistää ihmisten kohtaamista ihmisinä – ilman mitään leimoja.

Lisää tulevaisuuden kyselytunnista:

Ylen ruotsinkieliset uutiset (13 min kohdalta): https://areena.yle.fi/1-3833578

Ylen ajantasa-ohjelma: https://areena.yle.fi/1-4267441