Ikäihmisten palveluasumisen ja erilaisen senioriasumisen
lisääntyessä on alettu puhua yhä enemmän yhteisöasumisesta, yhteisöllisistä
asumisratkaisuista ja ikäihmisten yhteisökortteleista. On arvokasta, että
yhteisöllisyys ja yhteisöasuminen ovat nousseet osaksi ikäihmisten asumisesta
käytävää keskustelua.
Näyttää kuitenkin siltä, että yhteisö- ja kortteliasumisella
markkinoidaan paljon tuotteita, jotka eivät eroa millään lailla perinteisestä
tehostetusta palveluasumisesta. Olen samaa mieltä Merja Mäkisalo-Ropposen (ESS
4.9.2018) kanssa siitä, että pelkkä nimi ei tee yhteisöstä kotia. Eikä yhteisö
synny automaattisesti siitä, että samalle alueelle rakennetaan useampia
ikäihmisille suunnattuja kerrostaloja.
Yhteisöllisyys luo sanana positiivisia mielleyhtymiä,
jolloin sitä mielellään hyödynnetään myös markkinoinnissa. Aito yhteisöllisyys
ei ole kuitenkaan hinnoiteltavissa eikä se ole myyntituote. Aito yhteisöllisyys
rakennetaan ihmisten välisen luottamuksen, yhdessä tekemisen ja yhteisen arjen
myötä. Se vaatii aikaa ja eri-ikäisten ihmisten kohtaamista sekä arkista
yhdessä tekemistä. Se vaatii vapaaehtoisuutta.
Yhteisöllisyys on konkreettisesti toiminnan
yhteissuunnittelua, vaikuttamismahdollisuuksia, yhteisiä tapahtumia, yhdessä
ruokailua, juhlia tai vaikkapa puutarhanhoitoa. Oleellinen osa yhteisöllisyyttä
on yhteenkuuluvuuden tunne ja halua sitoutua yhteiseen toimintaan.
Yhteisöllisyys myös haastaa koko työyhteisön astumaan ulos perinteisistä
ammattirooleistaan. Yhteisöllisyyden rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, eikä
työpöydällä paketoitu myyntituote.
 |
| Puutarhajuhlat Dilakorttelissa keväällä 2018 |
Lahden ydinkeskustan Dilakorttelissa asuu noin sata
ikäihmistä, opiskelee yli 400 toisen asteen opiskelijaa, työskentelee pari
sataa työntekijää ja toimii yli 200 vapaaehtoista. Korttelissa on oma ravintola,
monipuolisia terveyden- ja sairaanhoitopalveluita, kotihoitopalveluita, eri
tyyppistä asumista ja mm. teatteritila Theatrum Olga. Korttelin moninaisuudesta
ja monipuolisuudesta huolimatta sen yhteisöllisyys ei synny pelkästään näiden
eri elementtien olemassaolosta. Rakennamme yhteisöllisyyttä korttelissa tutkien
ja kehittäen. Käytämme tähän vuosittain merkittävän määrän säätiön omaa
rahoitusta sekä kanavoimme alueelle erityyppistä hankerahoitusta. Näin pyrimme
lisäämään alueen ihmisten hyvinvointia.
