Yhteisössä on voimaa – Yhteisökärpänen-hankkeen tulokset ja toiminta

Kärpäsessä opetellaan pikkukyläksi uutisoi Etelä-Suomen Sanomat maaliskuun alussa (ESS 2.3.2021). Juttu keskittyi Yhteisökärpänen-hankkeeseen ja sen toimintaan. Yhteisökärpänen on Dilan ja Lahden kaupungin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä Kärpäsen alueen asukkaiden osallisuutta yhteisöllisyyden keinoin. Kylämeininkiä onkin syntynyt hurjaa kyytiä hankkeen startattua viime vuoden elokuussa, sillä asukkaat ovat olleet aktiivisesti mukana erilaisen toiminnan ideoinnissa, toteuttamisessa ja siihen osallistumisessa. Tuloksia on tullut, kuten ESS asian toteaa.

Kaikki lähtee kohtaamisesta 

Viime elokuussa yhteisökehittäjä Tiia Niuranen saapui Kärpäseen ja lähti ensitöikseen tavoittelemaan asukkaita jalkavoimin. Keskustan Dilakorttelista tutusta Arvo-kärrystä kunnostettiin talkoovoimin toinen kappale, joka pääsi Yhteisökärpäsen käyttöön. Arvo-kärry on liikkuvaksi kohtaamispisteeksi tarkoitettu kärry, jonka avulla ihmisiä tavoittaa juuri sieltä, missä he kulloinkin liikkuvat. Myös kahvit ja keksit kulkevat sulavasti Arvo-kärryn kyydissä. Loppukesän ja syksyn aikana Arvo-kärryn kanssa kohdattiin 95 asukasta. Tammikuusta 2021 alkaen kokeilussa on ollut ”liikkumaton Arvo-kärry”, joka on sijoitettu Kärpäsen kirjaston aulatilaan. Tarjolla on ollut pientä juotavaa ja syötävää sekä juttuseuraa koronaturvallisuus huomioiden. Neljän ensimmäisen kerran aikana on kohdattu yhteensä yli 20 ihmistä.

Kun yhteisöllisyyttä halutaan lähteä rakentamaan ja lisäämään, on tärkeää kuunnella niitä ihmisiä, joita asia koskee. Tätä periaatetta noudattaen myös Niuranen lähti liikkeelle. Asukkaiden kanssa keskustelu paljasti, mitä toimintaa alueelta puuttuu ja millaista toimintaa toivotaan. Kärpäsen alueen vanhempien toiveesta alkunsa sai esimerkiksi pikkulapsiperheille suunnattu kohtaamispaikka Leikkaritreffit. Syyskuun-marraskuun välisenä aikana Leikkaritreffit kokoontui 9 kertaa ja käyntikertoja kertyi yhteensä lähes 150. 

Valmennuksella vapaaehtoiseksi 

Syksyn aikana startattiin yhteensä neljä ryhmää, jotka kokoontuivat viikoittain. Toimintaa oli lapsiperheille, nuorille aikuisille ja ESS sanoin ”ihan kaikille”. Kaikkiaan käyntikertoja oli eri ryhmissä ja toiminnoissa lähes 400. Lisäksi syksyllä pilotoitiin Korttelivalmennus-ryhmä, jonka tavoitteena oli lisätä osallistujien omia voimavaroja sekä rohkaista heitä yhteisen tekemisen toteuttamiseen. Valmennus onnistui erinomaisesti: kaikki osallistujat kertoivat yksinäisyytensä vähentyneen ja löytäneensä mielekästä tekemistä arkeen. Valmennuksen lopuksi kaikki osallistujat kokivat, että heillä on jotain annettavaa muille ja että he ovat valmiita toimimaan muiden ihmisten ja oman asuinalueensa hyväksi omien voimavarojensa mukaisesti. Etelä-Suomen Sanomien jutussa kerrottiin alueella käynnistyneistä korttelilenkeistä, jotka saivatkin alkunsa erään valmennukseen osallistuneen ideasta. Hän luotsaa nyt viikoittain kokoontuvaa lenkkeilyporukkaa, johon on osallistunut keskimäärin 4–6 henkilöä. 

Yhdessä on mukavampi pörrätä 

Yhteisökärpänen on hanke, jonka tavoitteena on Kärpäsen alueen osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen. Korona on haastanut toiminnan toteuttamista lähes koko hankkeen ajan. Yhteisökehittäjä Niurasen mukaan ihmisillä on kuitenkin suuri tarve toisten kohtaamiselle ja yhteiselle tekemiselle.

Poikkeukselliset ajat ovat vaatineet joustoa, toiminnan uudelleenjärjestelyitä ja rutkasti mielikuvitusta. Yhteisökärpänen on kuitenkin onnistunut kohtaamaan satoja alueen asukkaita, toteuttamaan erilaisia ryhmiä ja järjestämään mielekästä tekemistä yhdessä asukkaiden kanssa koronarajoitusten puitteissa. Yhteisökärpäsen sloganiksi muodostuneessa lausahduksessa hankkeen idea sanoittuu tiiviissä paketissa: Yhdessä on mukavampi pörrätä. 

Tiia Niuranen ja Kiia Lehtinen (Teksti on kirjoitettu Yhteisökärpänen-hankkeen omien asiakaskyselyiden ja tilastointien sekä Etelä-Suomen Sanomien julkaiseman lehtijutun pohjalta.)

Pasanen, Mervi (2021). Kärpäsessä opetellaan pikkukyläksi. Etelä-Suomen Sanomat 2.3.2021.

Korona-aika osoitti kolmannen sektorin joustavuuden ja nopean regointikyvyn

Tuore sosiaalibarometri kertoo, että kolmas sektori on korona-aikana osoittanut joustavuutta erityisesti heikoimmassa asemassa olevien auttamisessa. Sosiaalibarometrin mukaan kolmas sektori on toiminut nopeasti ja ketterästi ja osoittanut aitoa auttamisen halua. Kunnissa on käynnistetty uusia toimintamuotoja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, samoin työvoima-, sosiaali- ja terveyspalveluissa ollaan tyytyväisiä innovatiiviseen yhteistyöhön kolmannen sektorin toimijoiden ideoimana.

Lisäksi Heikki Hiilamo, Sakari Karvonen ja Lars Leeman tuovat blogikirjoituksessaan esiin, että sosiaalibarometri osoitti väestön kokonaishyvinvoinnin parantuneen koronakeväänä - ei heikentyneen, vaikka tutkijat odottivat, että niin olisi käynyt. Ei tiedetä tarkkaan miksi näin tapahtui, mutta on esitetty arvioita, että ihmisillä oli keväällä enemmän aikaa olla yhdessä samassa taloudessa asuvien kanssa, mikä saattaisi lisätä hyvinvointia. Myös etätyö on voinut tuoda suotuisia hyvinvointivaikutuksia, kun kiirettä oli mahdollisesti vähemmän.

Keväällä 2020 Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalvelutkin työskenteli pääasiassa etänä ja verkkoyhteyksien kautta. Myös työpajakoiramme Justiina siirtyi etätöihin.

Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalveluissa tunnistan myös tapahtuneen nopean, ketterän ja joustavan siirtymisen poikkeusoloihin maaliskuusta alkaen. Meillä se tarkoitti digi- ja joustavuusloikkaa verkko- ja etätyöskentelyyn: pystyimme palvelemaan työpajanuoria verkkovalmennuksen avulla. Odottavien äitien Hoivaa ja leiki -ryhmät toteutettiin TEAMS-yhteyden kautta. Myös pikkulapsiperheitä ja ikäihmisiä tavoitettiin uusin välinein ja keinoin. Tilanne oli varmasti uusi meille kaikille ja usealle myös todella pelottava. Valitettavasti osa ihmisistä jäi myös täysin yksin - ketterät työntekijät tai naapuri- ja ystäväapu ei tavoittanut kaikkia. Osalla ihmiskontaktit saattoivat loppua kokonaan, mikä on todella vahingollista ihmisen hyvinvoinnille. Mahdollisten tulevien korona-epidemiaryöpsähdysten aikana näin ei saisi enää tapahtua.

Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo toteaa, että "Kolmannella sektorilla on edelleen ratkaisevan tärkeä rooli heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän edellytysten turvaamisessa." (https://thl.fi/fi/-/sosiaalibarometri-2020-korona-vahvisti-kolmannen-sektorin-roolia-viranomaistoiminnan-kumppanina). Tähän on helppo yhtyä ja se on tulevaisuudessakin meidän DILAn diakoniapalveluiden tavoite: tukea heitä, jotka uhkaavat jäädä yhteiskunnassa muun avun ja tuen ulkopuolelle, yksin ja syrjään.

Anne-Maria Karjalainen
diakoniajohtaja
Lahden Diakonialaitos

Työmme jatkuu - kohtaamme edelleen!

Me Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalveluissa olemme seuranneet - kuten koko muukin Suomi - herkeämättä koronavirusepidemian etenemistä. Jouduimme jo viime viikolla sulkemaan kaikki kohtaamispaikkamme ja ryhmätoimintamme on tauolla. Seuraavaksi olikin aika ottaa innovatiivisuus käyttöön ja tehdä työjärjestelyjä, työtilajärjestelyjä ja etätyösuunnitelmia.

Koko ajan mielessämme on ollut vain yksi asia: ihmisten kohtaamista emme lopeta tai laita tauolle! Asiakkaamme, kaikki dilakorttelilaiset tavoittavat meidät aina puhelimitse. Tämän tekstin lopusta löytyy vielä kootusti henkilökuntamme yhteystiedot. Voit missä tahansa asiassa soittaa tai jättää soittopyynnön! Myös whatsup ja muut viestit kulkevat sujuvasti.

Nyt kun emme voi tavata kasvotusten, juttelemme erittäin mielellämme kanssasi puhelimitse!

Vauvan Taika jatkaa äitien ja perheiden kanssa tehtävää työtä puhelimitse ja TEAMS:n välityksellä. Tuetut vapaaehtoisimme ovat jo ideoineet uusia toimintamalleja ja ryhmiä toteutuu virtuaalisesti ja somessa. Särö-vapaaehtoistoiminta pitää yhteyttä vapaaehtoisiin ja pyrkii yhdessä vapaaehtoisten kanssa löytämään keinoja tukea nuoria ja lapsiperheitä. KotiKummien ikäihmiset ovat kaikki yli 70-vuotiaita ja näin ollen koronaviruksen riskiryhmää eikä heidän luonaan voi vierailla. KotiKummit keskittyykin tällä hetkellä vapaaehtoisten tukemiseen ja yhteydenpitoon puhelimella sekä toiminnan mallintamiseen ja kehittämiseen. Kotoa kotiin- ja Osallisuuskortteli -hankkeissa keskitytään niin ikään toimintamallien kuvaamiseen ja kehittämiseen. Tehostamme kaikkien toimintojemme osalta viestintää sosiaalisessa mediassa, ensi viikosta alkaen kuulet ja näet meistä erityisesti instagramissa, ota siis seurantaan lahden_diakonialaitos!

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: lahden_diakonialaitos löytyy instagramista, facebookista ja twitteristä!

Nuorten työpaja Stoorimme on suljettu live-kohtaamisten osalta, mutta vastaava ohjaaja Saila jatkaa nuorten valmentamista verkossa. Nyt on meneillään jatko-opintoihin hakeutuminen ja ohjaamme ja valmennamme nuoria erityisesti kohti opintoja.

Työpajakoira Justiina on siirtynyt etätöihin

Jouduimme keskeyttämään kaikki opiskelijoiden harjoittelu- ja työssäoppimisjaksot sekä työvaltaisen tekemällä ammattiin -opintopolun toteutuksen. Opiskelijoiden kanssa jatkamme yhteistyötä kuitenkin opinnäytteiden osalta: opiskelijat pystyvät tekemään asiakas- ja työntekijähaastatteluja puhelimitse ja jatkamaan tutkimustaan etänä.


Verkostoyhteistyö jatkuu lähes kuten ennenkin: emme tapaa yhteistyökumppaneitamme kasvotusten, mutta sähköisten kokousten kautta jatketaan sujuvasti esimerkiksi uusien hanke- ja projektihakemusten valmistelua.

Mitä sinä toivoisit diakoniapalveluilta näissä poikkeusoloissa? Ole yhteydessä, pyrimme toteuttamaan toiveesi!

Anne-Maria Karjainen
diakoniajohtaja
anne-maria.karjalainen@dila.fi

Diakoniapalvelut, Ahvenistonkatu 2, 15110 Lahti

Vauvan Taika

Ernvall Sirpa 040 156 0130 projektipäällikkö

Joensuu Nea 040 667 1003 projektityöntekijä

Kuivalainen Mirkku 0400 128 250 projektityöntekijä

Särö-vapaaehtoistoiminta

Rikkonen Kaisa 040 189 2366 vastaava vapaaehtoistoiminnan koordinaattori

Rantala Salla 040 628 1170 vapaaehtoiskoordinaattori

Tanskanen Hanna 044 713 2219 vapaaehtoiskoordinaattori

Kuosa Juho 040 182 9782 vapaaehtoiskoordinaattori

Kotikummit

Porter Mirva 040 662 9300 projektipäällikkö

Villisuo Päivi 040 663 1075 projektityöntekijä

Sinkko Hanna 040 663 6755 projektityöntekijä

Tuettu vapaaehtoistoiminta Lahdessa

Poutiainen Hannele 040 663 01 82 projektikoordinaattori

Tukea vapaaehtoisuuteen

Karinkanta Marjo 0400 988 271 projektipäällikkö

Roos Tiina 040 665 1446 projektityöntekijä

Kotoa kotiin ja Osallisuuskortteli

Maija Eerola 044 551 0442 projektikoordinaattori

Nuorten työpajatoiminta

Saila Immonen 044 761 5707 vastaava ohjaaja

Henna Niemi 044 513 2210 yhteisö- ja kortteliohjaaja

Elias Kosonen 044 713 2024 yhteisö- ja kortteliohjaaja

Yhteisöharjoittelija

Kiia Lehtinen 044 713 2022

KotiKummit -toiminta vähentää ikäihmisten turvattomuutta

"KotiKummit toiminnalla on vaikutusta asiakkaiden kuntoutumiseen. Turvapuhelinhälytykset ovat vähentyneet kotikummi -toiminnan myötä. Asiakkaiden toimintakyky on parantunut."

Yllä olevat palautteet on kerätty lahtelaisilta kotihoidon työntekijöiltä. Jo puolitoista vuotta KotiKummi -toimintaa on osoittanut sen, että vapaaehtoistoiminnalla voidaan tukea ammattilaisten työtä ja kehittää ammattilaisten tekemän työn rakenteita. Kun KotiKummit -toimintaa suunniteltiin oli keskiössä ajatus siitä, voitaisiinko vapaaehtoistoimintaa tuoda osaksi kotipalvelua. Tutkimukset osoittavat, että kotihoidon työntekijöiden työn haasteena on jäsentymättömyys ja vaikeus tukea ikäihmisiä esim. mielenterveyden haasteissa (Koivula ym. 2015). Kotihoitotyön aikatauluhaasteet ovat laajasti julkisuudessakin keskusteltu ongelma kotihoidon kentällä.

KotiKummit toiminta on Lahden Diakonialaitoksen koordinoimaa vapaaehtoistoimintaa, jota rahoittaa STEA.

KotiKummeissa tehty kehittämistyö osoittaa, että vapaaehtoistyötä voidaan toteuttaa ammattilaisten työn rinnalla. Tämän lisäksi vapaaehtoisten tekemällä toiminnalla on merkittävä positiivinen vaikutus ammattilaisten työhön. KotiKummit -toiminta on osoittanut myös sen, että vapaaehtoisuuden koordinaatiota tarvitaan: suomalaisilla ei ole vain tapana soittaa naapurin ovikelloa ja tarjota apua. Tarvitaan Lahden Diakonialaitoksen kaltaisia toimijoita, jotka välittävät hyväntekijöitä apua tarvitseville.

KotiKummit mahdollistavat yksityisille ihmisille ja yrityksille hyvän tekemisen.

KotiKummit kehittämistyö jatkuu STEAn rahoittamana edelleen vuoden 2020. Olisiko sinulla hetki aikaa ilahduttaa yksinäistä vanhusta? Seuraava kotikummien perehdytys järjestetään to 19.9.2019 klo 17-19 sekä to 26.9.2019 klo 17-19 Nastolassa Palvelukeskus Linnunlaulussa osoitteessa Toritie 10, Nastola (ilmoittautumiset paivi.villisuo@dila.fi). Lisätietoja KotiKummeista löydät: http://www.dila.fi/diakonia/kotikummit

Nyt se on virallista: Diakoniastrategian jalkautuminen on alkanut onnistuneesti!

Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalvelut yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kehitti syksyllä 2017 uutta diakoniastrategiaa, joka valmistui vuoden 2018 alkumetreillä. Uusi strategia on siis puolitoista vuotta rytmittänyt diakoniapalveluiden kehittämistä ja toimintaa. 

Diakoniastrategia myös visualisoitiin. Strategian keskiössä on tavoittaa ne ihmiset, jotka uhkaavat jäädä muun avun ja tuen ulkopuolelle.

Lahden Ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija Jenna Pitkänen kartoitti keväällä 2019 opinnäytteessään Strategian jalkautumisen ensivaiheet - Case Lahden Diakonialaitos miten diakoniastrategia on käytännössä jalkautunut diakoniapalveluiden työn arkeen.

Diakoniastrategian painopisteet.

Pitkänen toteaa opinnäytteessään, että diakoniastrategian "jalkautuminen on lähtenyt käyntiin onnistuneesti". Pitkänen perustaa tuloksensa henkilöstön haastatteluista saatuihin tuloksiin: henkilöstö on hyvin perille strategian tarkoituksesta ja sisällöstä. Lisäksi henkilökunta on sitoutunut toimimaan strategian mukaisesta. Myös strategiaviestintään oltiin tyytyväisiä.

Sen sijaan henkilöstö koki, että itse strategian laadintaan heillä oli vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa. Myös seurantaan kaivattiin enemmän tietoa siitä, missä mennään tällä hetkellä tavoitteiden suhteen.

Itse arvioin, että onnistuneen alkuvaiheen strategiajalkautuksen taustalla on systemaattinen keskustelu strategian teemoista ja painopisteistä eri forumeilla. Painopisteet elävät diakoniajohtajan ja johtoryhmäläisten puheissa ja teemoihin on palattu erilaisissa yhteyksissä (kuten diakoniapalvelulinjojen kokoukset ja johtoryhmän kokoukset). 

Mutta strategiaviestintää on kevään 2019 ja kartoituksen teon jälkeen myös tiivistetty: koko diakoniapalvelulinjan henkilöstö suoritti huhti-kesäkuussa mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinon tutkinnon osan (laajentuvassa yhteisössä toimiminen), jonka yhteydessä kehitimme yhdessä Dilakorttelin toimintaa laajenevan yhteisön suuntaan. Lisäksi pohdimme yhdessä henkilökunnan, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa D-areenassa maaliskuussa miten yhä paremmin tavoittaisimme Lahden alueella yhteiskunnassa heikossa asemassa olevia. Koulutuksessa ja D-areenalla syntyneitä ideoita on myös viety konkreettisiksi kokeiluiksi yhdessä vapaaehtoisten ja asiakkaiden kanssa. Näin ollen strategian painopisteet ovat jo monelta osin muutettu konkreettiseksi tekemiseksi.

D-areena 6.3.2019 ja tiukkaa pohdintaa diakoniapalveluiden henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kesken.

Diakoniajohtajana ja strategista vastaavana on pohjattoman mielenkiintoista elää todeksi viisivuotista strategiakauttamme ja nähdä ja kokea mitä tapahtuu, kun sanat paperilla muuttuvat arkitodellisuudeksemme. Itse olen huomannut kehittämiskohteena sen, että strategia pölyttyy auttamattomasti pöytälaatikkoon, mikäli siitä ei aktiivisesti puhu, kirjoita ja jäsennä arkea strategian kautta. Jenna Pitkäsen opinnäyte toimi hyvänä strategiaherättelijänä, kiitos yhteistyöstä Jenna!

Lähteet:
Pitkänen, J. 2019. Strategian jalkautumisen ensivaiheet-Case Lahden Diakonialaitos. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/166871/Pitk%c3%a4nen_Jenna.pdf?sequence=2&isAllowed=y

1+1 mentoritoiminta vähentää tehokkaasti nuorten yksinäisyyttä

Lahden Diakonialaitos on toteuttanut Lahden alueella vuodesta 2016 1+1 mentoritoimintaa STEA:n rahoittamana. 1+1 mentoritoiminnan ideana on löytää vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille aikuisia, vapaaehtoisia mentoreita ystäväksi ja tukijaksi. Vuosittain toiminnassa on mukana kuutisenkymmentä nuorta ja mentoria. Toimintaa koordinoivat kaksi Särö-vapaaehtoistoiminnan työntekijää.

1+1 mentoritoiminta tarjoaa tukea 13–29-vuotiaille lahtelaisille nuorille vapaaehtoistoiminnan keinoin.

Tänä keväänä Lahden ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Maria Kolari ja Jennika Nora kartoittivat opinnäytteessään 1+1 mentoritoimintaa ja sen merkitystä niin nuorten kuin mentoreiden arkeen ja elämään. Opinnäytteen myötä saatiin tietoa 1+1 mentoritoiminnasta mukana olevien näkökulmasta sekä eväitä toiminnan kehittämiseen.

Särö-vapaaehtoistoiminnan upeat ja nopeat työntekijät koordinoivat 1+1 mentoritoimintaa.

Opinnäytteessä mentorit kertoivat monipuolisesti syitä sille, miksi juuri he ovat lähteneet mukaan tukemaan nuoria: 
"Mä aattelin et vois tehä jotain sillee niiku tai ku mä olin sen ikänen tai nuo-rempi ni mulkaa ei ollu kavereita sit mua oltii kiusattu koulussa."

"...mä kaipasin jotain sellasta aktiviteettia ja sit mä halusin auttaa ja olla jonkun ehkä mahdollisesti avuksi jollekki, kumminki ku mulla oli tietoa ja tuntemusta alalta."
Omat vaikeat elämänkokemukset ja/tai halu auttaa muita olivat muun muassa mentoreiden motiiveita lähteä toimimaan vapaaehtoisena.

Mitä nuoret sitten kokivat saavansa mentoritoiminnasta? Nuoret kertoivat toiminnassa mukana olemisen vähentäneen yksinäisyyttä ja antaneen tarkoituksen nousta sängystä ylös:
"Sit koki vähemmän yksinäisyyttä,ku ties et oli aina sit joku siel."

"Et ois jotain tekemistä, et saa niiku herättyy aamulla, et hei et jää sinne vii-denneks päiväks vaan nukkuumaan."


Kolarin ja Noran opinnäytetyön tulosten perusteella 1+1 mentoritoiminnalla on merkittävä vaikutus nuorten kokemaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Erityisesti toiminnalla on vaikutusta yksinäisyyden kokemukseen ja toiminnassa mukana olo lisää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Diakonialaitoksen omassa kartoituksessa tehtiin sama havainto: 97 % mentoritoiminnassa mukana olevista nuorista kertoi yksinäisyytensä vähentyneen.

Erityisen merkillepantavaa on, että nuroten omat myönteiset kokemukset mentoritoiminnasta kannustavat nuoria aloittamaan myös itse vapaaehtoistoiminnan tulevaisuudessa: kaikki opinnäytetyössä haastatellut nuoret aikovat myös itse ryhtyä tulevaisuudessa vapaaehtoistoimijoiksi. Samaan aikaan mentorit kertoivat, että mentorina toimiminen oli selkeyttänyt mentoreiden omia elämäntavoitteita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Yhteenvetona voikin todeta, että vapaaehtoisena toisen ihmisen tukijana ja rinnallakulkijana saa myös itse apua omaan elämäänsä. 

Lähde:

Kolari, M. & Nora J. 2019. ”SIT KOKI VÄHEMMÄN YKSINÄISYYTTÄ, KU TIES ET OLI AINAJOKU SIEL.”1+1 mentoritoiminnan merkitysnuorten kuin mentoreiden arkeen ja elämään. Lahden Ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/166504/Maria_Kolari.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Suorat lainaukset ovat lainauksia opinnäytetyöstä.