Hae tästä blogista

Näytetään tekstit, joissa on tunniste diakonialaitos. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste diakonialaitos. Näytä kaikki tekstit

perjantai 12. maaliskuuta 2021

Yhteisössä on voimaa – Yhteisökärpänen-hankkeen tulokset ja toiminta

Kärpäsessä opetellaan pikkukyläksi uutisoi Etelä-Suomen Sanomat maaliskuun alussa (ESS 2.3.2021). Juttu keskittyi Yhteisökärpänen-hankkeeseen ja sen toimintaan. Yhteisökärpänen on Dilan ja Lahden kaupungin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on lisätä Kärpäsen alueen asukkaiden osallisuutta yhteisöllisyyden keinoin. Kylämeininkiä onkin syntynyt hurjaa kyytiä hankkeen startattua viime vuoden elokuussa, sillä asukkaat ovat olleet aktiivisesti mukana erilaisen toiminnan ideoinnissa, toteuttamisessa ja siihen osallistumisessa. Tuloksia on tullut, kuten ESS asian toteaa.
Kaikki lähtee kohtaamisesta 

Viime elokuussa yhteisökehittäjä Tiia Niuranen saapui Kärpäseen ja lähti ensitöikseen tavoittelemaan asukkaita jalkavoimin. Keskustan Dilakorttelista tutusta Arvo-kärrystä kunnostettiin talkoovoimin toinen kappale, joka pääsi Yhteisökärpäsen käyttöön. Arvo-kärry on liikkuvaksi kohtaamispisteeksi tarkoitettu kärry, jonka avulla ihmisiä tavoittaa juuri sieltä, missä he kulloinkin liikkuvat. Myös kahvit ja keksit kulkevat sulavasti Arvo-kärryn kyydissä. Loppukesän ja syksyn aikana Arvo-kärryn kanssa kohdattiin 95 asukasta. Tammikuusta 2021 alkaen kokeilussa on ollut ”liikkumaton Arvo-kärry”, joka on sijoitettu Kärpäsen kirjaston aulatilaan. Tarjolla on ollut pientä juotavaa ja syötävää sekä juttuseuraa koronaturvallisuus huomioiden. Neljän ensimmäisen kerran aikana on kohdattu yhteensä yli 20 ihmistä.

Kun yhteisöllisyyttä halutaan lähteä rakentamaan ja lisäämään, on tärkeää kuunnella niitä ihmisiä, joita asia koskee. Tätä periaatetta noudattaen myös Niuranen lähti liikkeelle. Asukkaiden kanssa keskustelu paljasti, mitä toimintaa alueelta puuttuu ja millaista toimintaa toivotaan. Kärpäsen alueen vanhempien toiveesta alkunsa sai esimerkiksi pikkulapsiperheille suunnattu kohtaamispaikka Leikkaritreffit. Syyskuun-marraskuun välisenä aikana Leikkaritreffit kokoontui 9 kertaa ja käyntikertoja kertyi yhteensä lähes 150. 




Valmennuksella vapaaehtoiseksi 

Syksyn aikana startattiin yhteensä neljä ryhmää, jotka kokoontuivat viikoittain. Toimintaa oli lapsiperheille, nuorille aikuisille ja ESS sanoin ”ihan kaikille”. Kaikkiaan käyntikertoja oli eri ryhmissä ja toiminnoissa lähes 400. Lisäksi syksyllä pilotoitiin Korttelivalmennus-ryhmä, jonka tavoitteena oli lisätä osallistujien omia voimavaroja sekä rohkaista heitä yhteisen tekemisen toteuttamiseen. Valmennus onnistui erinomaisesti: kaikki osallistujat kertoivat yksinäisyytensä vähentyneen ja löytäneensä mielekästä tekemistä arkeen. Valmennuksen lopuksi kaikki osallistujat kokivat, että heillä on jotain annettavaa muille ja että he ovat valmiita toimimaan muiden ihmisten ja oman asuinalueensa hyväksi omien voimavarojensa mukaisesti. Etelä-Suomen Sanomien jutussa kerrottiin alueella käynnistyneistä korttelilenkeistä, jotka saivatkin alkunsa erään valmennukseen osallistuneen ideasta. Hän luotsaa nyt viikoittain kokoontuvaa lenkkeilyporukkaa, johon on osallistunut keskimäärin 4–6 henkilöä. 




Yhdessä on mukavampi pörrätä 

Yhteisökärpänen on hanke, jonka tavoitteena on Kärpäsen alueen osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen. Korona on haastanut toiminnan toteuttamista lähes koko hankkeen ajan. Yhteisökehittäjä Niurasen mukaan ihmisillä on kuitenkin suuri tarve toisten kohtaamiselle ja yhteiselle tekemiselle.

Poikkeukselliset ajat ovat vaatineet joustoa, toiminnan uudelleenjärjestelyitä ja rutkasti mielikuvitusta. Yhteisökärpänen on kuitenkin onnistunut kohtaamaan satoja alueen asukkaita, toteuttamaan erilaisia ryhmiä ja järjestämään mielekästä tekemistä yhdessä asukkaiden kanssa koronarajoitusten puitteissa. Yhteisökärpäsen sloganiksi muodostuneessa lausahduksessa hankkeen idea sanoittuu tiiviissä paketissa: Yhdessä on mukavampi pörrätä. 

Tiia Niuranen ja Kiia Lehtinen (Teksti on kirjoitettu Yhteisökärpänen-hankkeen omien asiakaskyselyiden ja tilastointien sekä Etelä-Suomen Sanomien julkaiseman lehtijutun pohjalta.)

Pasanen, Mervi (2021). Kärpäsessä opetellaan pikkukyläksi. Etelä-Suomen Sanomat 2.3.2021.

torstai 30. huhtikuuta 2020

Kriisiaikana keskeisintä on päätöksentekokyky


Tänä keväänä on ainakin itsestäni tuntunut siltä, kuin maailma olisi kääntynyt ylösalaisin. Koronavirusepidemia on pyyhkäissyt yhteiskuntamme yli voimalla muuttaen kertaheitolla tapamme viettää vapaa-aikaa, tehdä työtä sekä johtaa. Tilanne on tehnyt näkyväksi niin yhteiskuntamme heikkouksia kuin sen suurimpia vahvuuksia. Johtajille ja esimiestyötä tekeville tilanne saattaa näyttäytyä kaksijakoisena: kaikki tuntuu kaoottiselta, mutta itse pitäisi pysyä selkeänä, keskitien löytäminen saattaa olla vaikeaa, yhtä oikeaa tapaa toimia ei tunnu olevan, työ on jatkuvaa asioiden punnintaa ja pohdintaa. Vastaavasta kriisistä on tuskin monella kokemusta, mutta eteenpäin olisi kuitenkin päästävä. Miten se oikein onnistuu? Millaisia ominaisuuksia johtajalta vaaditaan kriisissä?

Poikkeusoloissa on kaikesta huolimatta tärkeää pystyä tekemään päätöksiä.
Haastattelin Lahden Diakonialaitoksen diakoniajohtaja Anne-Maria Karjalaista sekä toimitusjohtaja Tiina Mäkelää kriisijohtamiseen liittyvistä ajatuksista ja teemoista. Yhteisöharjoittelijana yksi työtehtävistäni on perehtyä ja tutustua erilaisiin johtamiskäytänteisiin ja johtamistyöhön yleensä, joten olin tästä haastattelusta varsin innoissani. Erityisen kiinnostunut olin kuulemaan Anne-Marian ja Tiinan ajatuksia liittyen kriiseistä selviämiseen. Haastattelun perusteella kriisissä johtamisen tärkein elementti on tiivistettävissä kahteen sanaan: Katse horisontissa! 

Horisonttiin katsomisella Anne-Maria ja Tiina tarkoittavat eräänlaisen toivon elementin läsnäoloa. Johtamista ei voi tehdä, jos uskoa vaikeuksista selviämiseen ei löydy. Pidetään optimistinen näkökulma tulevaisuuden suhteen ja tehdään se, mitä pystytään. Pelkkä horisonttiin keskittyminen ei kuitenkaan yksin riitä ohjaamaan laivaa satamaan, vaan siihen tarvitaan muutakin. Voisi ajatella niin, että horisonttiin kiinnittyminen vaikuttaa kaikkien muiden (kriisiajan) johtamistekojen taustalla.

Kriisin keskellä ison kuvan katsominen on ensiarvoisen tärkeää. Puhutaan niin sanotusta helikopteri-perspektiivistä: vaikka tieto on epämääräistä ja sitä on paljon, johtajan tulisi osata erottaa tärkeä informaatio ja seuraukset vähemmän tärkeämmistä. Kriisijohtaminen on riskianalyysiä, jossa jatkuvasti muuttuvan tiedon puitteissa on osattava ja ennen kaikkea uskallettava tehdä ratkaisuja. Päätöksentekokyky on välttämätön ominaisuus johtajalle. Erityisen tärkeää se on kriisitilanteen aiheuttamassa ristipaineessa, jossa muuttuvaa informaatiota ja kysymyksiä eri suunnilta saattaa tulla jatkuvalla syötöllä. Johtajan tulisi osata suodattaa informaatiotulvasta olennaisin ja esittää se rauhallisella ulostulolla. 

Kriisijohtaminen näyttäytyy haastattelun perusteella kokonaisuutena, joka muodostuu monesta osatekijästä. Tässä tekstissä nostin esiin teemoja, jotka toistuivat keskustelussa. Haasteista ja vaatimuksista huolimatta haastattelun pohjavire on toiveikas. Katse horisontissa, optimistisella asenteella ja jämäkällä otteella. Onko tuolla jo maata näkyvissä? 

Kirjoittaja: Kiia Lehtinen, yhteisöharjoittelija, Lahden Diakonialaitos

perjantai 20. maaliskuuta 2020

Työmme jatkuu - kohtaamme edelleen!

Me Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalveluissa olemme seuranneet - kuten koko muukin Suomi - herkeämättä koronavirusepidemian etenemistä. Jouduimme jo viime viikolla sulkemaan kaikki kohtaamispaikkamme ja ryhmätoimintamme on tauolla. Seuraavaksi olikin aika ottaa innovatiivisuus käyttöön ja tehdä työjärjestelyjä, työtilajärjestelyjä ja etätyösuunnitelmia.

Koko ajan mielessämme on ollut vain yksi asia: ihmisten kohtaamista emme lopeta tai laita tauolle! Asiakkaamme, kaikki dilakorttelilaiset tavoittavat meidät aina puhelimitse. Tämän tekstin lopusta löytyy vielä kootusti henkilökuntamme yhteystiedot. Voit missä tahansa asiassa soittaa tai jättää soittopyynnön! Myös whatsup ja muut viestit kulkevat sujuvasti.
Nyt kun emme voi tavata kasvotusten, juttelemme erittäin mielellämme kanssasi puhelimitse!
Vauvan Taika jatkaa äitien ja perheiden kanssa tehtävää työtä puhelimitse ja TEAMS:n välityksellä. Tuetut vapaaehtoisimme ovat jo ideoineet uusia toimintamalleja ja ryhmiä toteutuu virtuaalisesti ja somessa. Särö-vapaaehtoistoiminta pitää yhteyttä vapaaehtoisiin ja pyrkii yhdessä vapaaehtoisten kanssa löytämään keinoja tukea nuoria ja lapsiperheitä. KotiKummien ikäihmiset ovat kaikki yli 70-vuotiaita ja näin ollen koronaviruksen riskiryhmää eikä heidän luonaan voi vierailla. KotiKummit keskittyykin tällä hetkellä vapaaehtoisten tukemiseen ja yhteydenpitoon puhelimella sekä toiminnan mallintamiseen ja kehittämiseen. Kotoa kotiin- ja Osallisuuskortteli -hankkeissa keskitytään niin ikään toimintamallien kuvaamiseen ja kehittämiseen. Tehostamme kaikkien toimintojemme osalta viestintää sosiaalisessa mediassa, ensi viikosta alkaen kuulet ja näet meistä erityisesti instagramissa, ota siis seurantaan lahden_diakonialaitos!

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: lahden_diakonialaitos löytyy instagramista, facebookista ja twitteristä!


Nuorten työpaja Stoorimme on suljettu live-kohtaamisten osalta, mutta vastaava ohjaaja Saila jatkaa nuorten valmentamista verkossa. Nyt on meneillään jatko-opintoihin hakeutuminen ja ohjaamme ja valmennamme nuoria erityisesti kohti opintoja.

Työpajakoira Justiina on siirtynyt etätöihin

Jouduimme keskeyttämään kaikki opiskelijoiden harjoittelu- ja työssäoppimisjaksot sekä työvaltaisen tekemällä ammattiin -opintopolun toteutuksen. Opiskelijoiden kanssa jatkamme yhteistyötä kuitenkin opinnäytteiden osalta: opiskelijat pystyvät tekemään asiakas- ja työntekijähaastatteluja puhelimitse ja jatkamaan tutkimustaan etänä.


Verkostoyhteistyö jatkuu lähes kuten ennenkin: emme tapaa yhteistyökumppaneitamme kasvotusten, mutta sähköisten kokousten kautta jatketaan sujuvasti esimerkiksi uusien hanke- ja projektihakemusten valmistelua.

Mitä sinä toivoisit diakoniapalveluilta näissä poikkeusoloissa? Ole yhteydessä, pyrimme toteuttamaan toiveesi!

Anne-Maria Karjainen
diakoniajohtaja
anne-maria.karjalainen@dila.fi


Diakoniapalvelut, Ahvenistonkatu 2, 15110 Lahti

Vauvan Taika
Ernvall Sirpa 040 156 0130 projektipäällikkö
Joensuu Nea 040 667 1003 projektityöntekijä
Kuivalainen Mirkku 0400 128 250 projektityöntekijä

Särö-vapaaehtoistoiminta
Rikkonen Kaisa 040 189 2366 vastaava vapaaehtoistoiminnan koordinaattori
Rantala Salla 040 628 1170 vapaaehtoiskoordinaattori
Tanskanen Hanna 044 713 2219 vapaaehtoiskoordinaattori
Kuosa Juho 040 182 9782 vapaaehtoiskoordinaattori
Kotikummit
Porter Mirva 040 662 9300 projektipäällikkö
Villisuo Päivi 040 663 1075 projektityöntekijä
Sinkko Hanna 040 663 6755 projektityöntekijä

Tuettu vapaaehtoistoiminta Lahdessa
Poutiainen Hannele 040 663 01 82 projektikoordinaattori

Tukea vapaaehtoisuuteen
Karinkanta Marjo 0400 988 271 projektipäällikkö
Roos Tiina 040 665 1446 projektityöntekijä

Kotoa kotiin ja Osallisuuskortteli
Maija Eerola 044 551 0442 projektikoordinaattori

Nuorten työpajatoiminta
Saila Immonen 044 761 5707 vastaava ohjaaja
Henna Niemi 044 513 2210 yhteisö- ja kortteliohjaaja
Elias Kosonen 044 713 2024 yhteisö- ja kortteliohjaaja

Yhteisöharjoittelija
Kiia Lehtinen 044 713 2022