Nyt se on virallista: Diakoniastrategian jalkautuminen on alkanut onnistuneesti!

Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalvelut yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kehitti syksyllä 2017 uutta diakoniastrategiaa, joka valmistui vuoden 2018 alkumetreillä. Uusi strategia on siis puolitoista vuotta rytmittänyt diakoniapalveluiden kehittämistä ja toimintaa. 

Diakoniastrategia myös visualisoitiin. Strategian keskiössä on tavoittaa ne ihmiset, jotka uhkaavat jäädä muun avun ja tuen ulkopuolelle.

Lahden Ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija Jenna Pitkänen kartoitti keväällä 2019 opinnäytteessään Strategian jalkautumisen ensivaiheet - Case Lahden Diakonialaitos miten diakoniastrategia on käytännössä jalkautunut diakoniapalveluiden työn arkeen.

Diakoniastrategian painopisteet.

Pitkänen toteaa opinnäytteessään, että diakoniastrategian "jalkautuminen on lähtenyt käyntiin onnistuneesti". Pitkänen perustaa tuloksensa henkilöstön haastatteluista saatuihin tuloksiin: henkilöstö on hyvin perille strategian tarkoituksesta ja sisällöstä. Lisäksi henkilökunta on sitoutunut toimimaan strategian mukaisesta. Myös strategiaviestintään oltiin tyytyväisiä.

Sen sijaan henkilöstö koki, että itse strategian laadintaan heillä oli vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa. Myös seurantaan kaivattiin enemmän tietoa siitä, missä mennään tällä hetkellä tavoitteiden suhteen.

Itse arvioin, että onnistuneen alkuvaiheen strategiajalkautuksen taustalla on systemaattinen keskustelu strategian teemoista ja painopisteistä eri forumeilla. Painopisteet elävät diakoniajohtajan ja johtoryhmäläisten puheissa ja teemoihin on palattu erilaisissa yhteyksissä (kuten diakoniapalvelulinjojen kokoukset ja johtoryhmän kokoukset). 

Mutta strategiaviestintää on kevään 2019 ja kartoituksen teon jälkeen myös tiivistetty: koko diakoniapalvelulinjan henkilöstö suoritti huhti-kesäkuussa mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinon tutkinnon osan (laajentuvassa yhteisössä toimiminen), jonka yhteydessä kehitimme yhdessä Dilakorttelin toimintaa laajenevan yhteisön suuntaan. Lisäksi pohdimme yhdessä henkilökunnan, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa D-areenassa maaliskuussa miten yhä paremmin tavoittaisimme Lahden alueella yhteiskunnassa heikossa asemassa olevia. Koulutuksessa ja D-areenalla syntyneitä ideoita on myös viety konkreettisiksi kokeiluiksi yhdessä vapaaehtoisten ja asiakkaiden kanssa. Näin ollen strategian painopisteet ovat jo monelta osin muutettu konkreettiseksi tekemiseksi.

D-areena 6.3.2019 ja tiukkaa pohdintaa diakoniapalveluiden henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kesken.

Diakoniajohtajana ja strategista vastaavana on pohjattoman mielenkiintoista elää todeksi viisivuotista strategiakauttamme ja nähdä ja kokea mitä tapahtuu, kun sanat paperilla muuttuvat arkitodellisuudeksemme. Itse olen huomannut kehittämiskohteena sen, että strategia pölyttyy auttamattomasti pöytälaatikkoon, mikäli siitä ei aktiivisesti puhu, kirjoita ja jäsennä arkea strategian kautta. Jenna Pitkäsen opinnäyte toimi hyvänä strategiaherättelijänä, kiitos yhteistyöstä Jenna!

Lähteet:
Pitkänen, J. 2019. Strategian jalkautumisen ensivaiheet-Case Lahden Diakonialaitos. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/166871/Pitk%c3%a4nen_Jenna.pdf?sequence=2&isAllowed=y

"Tuli ensimmäistä kertaa tunne, että olen juuri oikeassa paikassa"

Jyväskylässä 17.-19.5.2019 järjestetyillä Kirkkopäivillä nähtiin viisi D-areenaa, joiden tehtävänä oli herättää keskustelua vapaaehtoisuudesta, hyväntekeväisyydestä, köyhyydestä, ruoasta ja ikääntymisestä. D-areenoista muodostuikin kaari yksilöstä yhteiskuntaan: areenat alkoivat Lahden Diakonialaitoksen tuetun vapaaehtoistoiminnan teemalla ja päätyivät Oulun Diakonissalaitoksen fasilitoimaan puolueiden edustajia yhteen koonneeseen köyhyyskeskusteluun.

Mari, Marjo, Juha, Tanja ja Jani keskustelivat Kirkkopäivillä D-areenassa teemasta "Vapaaehtoistoiminnan kohteesta aktiiviseksi toimijaksi". 

Keskustelu vapaaehtoisuudesta ja hyväntekeväisyydestä tiivistyi toimijuuteen ja siihen, kuinka jokaisella on oikeus olla oman elämänsä asiantuntija ja toimija. Vapaaehtoisuus - ystävyyskin - on sitä, että voimme kulkea toinen toistemme rinnalla ja mahdollistaa, että jokaisen itsemääräämisoikeus toteutuu. Helsingin Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Ilkka Kantola kiteyttää omassa blogitekstissään keskustelua itsekunnioituksen kautta: Tuen ja huolenpidon piiriin ottaminen ei saa johtaa siihen, että yksilön itsekunnioitus entisestään heikkenee. Lahden Diakonialaitoksella kehitetty tuetun vapaaehtoistoiminnan malli mahdollistaa vapaaehtoisena toimimisen myös tukea tarvitseville erityisryhmille. Vapaaehtoisemme Jouni tiivisti omaa vapaaehtoisuuden kokemustaan ikäihmisten parissa oivallisesti: "Tuli ensimmäistä kertaa tunne, että olen juuri oikeassa paikassa".

Myös keskustelu ruoasta noudatteli samaa toimijuuden ja itsemääräämisoikeuden teemaa. Jokapäiväinen leipä Suomessa 2029 -keskustelujen tuloksena todettiin, että: "Jokapäiväinen leipämme on muutakin kuin ruokaa. Siksi suomaisessa ruokapöydässä syödään 2029 yhdessä ja yhteisöllisesti, ympäristöystävällisesti tuotettua, suomalaista ruokaa. Kestävä ruuan tuotantotapa löytyy suomalaisesta maataloudesta ja pelloista. 2029 hyvinvointi jakaantuu nykyistä paremmin. Silloin Suomessa ei ole enää leipäjonoja." Kirkkohallituksen koordinoima Yhteinen keittiö -hanke onkin tehnyt uraauurtavaa työtä ympäri Suomen yhteisöllisten ruokailujen lisäämiseksi.

Viimeisenä D-areenana toteutunut poliitikkojen keskustelu köyhyydestä nosti esiin mm. toimeentulotukilakiin liittyviä ongelmakohtia sekä mielenterveyden häiriöiden vaikutusta köyhyyden syntyyn.

Oulun seurakuntayhtymän yhtymäjohtaja Pekka Asikainen johdattelee puolueiden edustajia köyhyyskeskustelussa. Keskustelussa mukana Touko Aalto (Vihr.), Li Andersson (Vas.), Jussi Halla-aho (PS), Eija-Riitta Korhola (Kok.), Aila Paloniemi (Kesk.) ja Eija Tuohimaa (SDP).

Poliitikkojen keskustelussa keskusteltiin myös diakonian ja kirkon merkityksestä hyvinvointivaltiossa. Esiin nousi mm. näkemys kirkosta yhteiskunnan eettisen infrastruktuurin rakentajana.

D-areenat ympäri Suomen jatkuvat Kirkkopäivien jälkeenkin! Jos olet kiinnostunut konseptista, voit olla yhteydessä esimerkiksi tämän blogin kirjoittajaan.

Mikä on D-areena?

D-areena on meidän kaikkien areena: tapahtuma ja tila, jossa on mahdollisuus tulla kuulluksi ja kuunnella muita. D-areenalla keskustellaan yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista muita kunnioittaen ja kenties omia ajatuksia tuulettaen. Ei etsitä yhteisymmärrystä, mutta ymmärretään yhdessä. Keskiössä ovat yhteiskunnassa kulloinkin esillä olevat, ihmisiä puhututtavat ja pohdituttavat asiat. Mikään aihealue ei ole D-areenalle vieras tai kielletty.