Yhteisökärpänen alkaa pörrätä elokuussa!

Lahden Diakonialaitos ja Lahden kaupunki käynnistävät yhteistyössä Kärpäsen alueella uuden yhteisökärpänen -toiminnan 1.8.2020 alkaen.

Yhteisökärpänen on työntekijä, joka tapaa ihmisiä heidän arkiympäristöissään. Yhteisökärpäsen voi tavata kaupassa, kioskilla, kuppilassa, kirjastossa – siellä missä ihmiset liikkuvat. Yhteisökärpänen keskustelee ja kuuntelee alueen asukkaita ja esimerkiksi yrittäjiä ja lähtee yhdessä heidän kanssaan kehittämään alueelle uusia osallisuutta lisääviä toimintamuotoja ja tekemistä.

Yhteisökärpänen toiminnassa yhdistetään Kärpäsen alueen ihmisiä ja toimijoita ja luodaan yhteisöllisyyttä.

Yhteisökärpänen -toiminnassa lähdetään liikkeelle yhdessä Kärpäsen alueen ihmisten kanssa. Hankkeessa emme kehitä toimintaa heidän puolestaan, vaan yhdessä heidän toiveisiinsa vastaten. Yhteisökärpänen vastaa lapsiperheiden, ikäihmisten ja työttömien tuen tarpeeseen ja lievittää yksinäisyyttä, kohtaa niitä asioita, joita Kärpäsen alueella on tunnistettu. Tavoitteena on lisätä alueen asukkaiden hyvinvointia ja kokeilla uudenlaista toimintamallia yhteisön osallisuuden lisäämiseksi.

Yhteisökärpänen on Lahden Diakonialaitoksen ja Lahden kaupungin yhteinen alueellinen kehittämisprojekti ajalle 1.8.2020-31.7.2021, jonka Lahden kaupungin osallisuuden ja hyvinvoinnin jaosto hyväksyi 29.4.20 kokouksessaan.

Yhteisökärpäseen haetaan nyt yhteisökehittäjää! Lisätiedot työsuhteesta ja rekrytoinnista löydät klikkaamalla tästä.

Lisätietoja yhteisökärpäsestä: Anne-Maria Karjalainen, diakoniajohtaja, Lahden Diakonialaitos

 

KotiKummit -toiminta vähentää ikäihmisten turvattomuutta

"KotiKummit toiminnalla on vaikutusta asiakkaiden kuntoutumiseen. Turvapuhelinhälytykset ovat vähentyneet kotikummi -toiminnan myötä. Asiakkaiden toimintakyky on parantunut."

Yllä olevat palautteet on kerätty lahtelaisilta kotihoidon työntekijöiltä. Jo puolitoista vuotta KotiKummi -toimintaa on osoittanut sen, että vapaaehtoistoiminnalla voidaan tukea ammattilaisten työtä ja kehittää ammattilaisten tekemän työn rakenteita. Kun KotiKummit -toimintaa suunniteltiin oli keskiössä ajatus siitä, voitaisiinko vapaaehtoistoimintaa tuoda osaksi kotipalvelua. Tutkimukset osoittavat, että kotihoidon työntekijöiden työn haasteena on jäsentymättömyys ja vaikeus tukea ikäihmisiä esim. mielenterveyden haasteissa (Koivula ym. 2015). Kotihoitotyön aikatauluhaasteet ovat laajasti julkisuudessakin keskusteltu ongelma kotihoidon kentällä.

KotiKummit toiminta on Lahden Diakonialaitoksen koordinoimaa vapaaehtoistoimintaa, jota rahoittaa STEA.

KotiKummeissa tehty kehittämistyö osoittaa, että vapaaehtoistyötä voidaan toteuttaa ammattilaisten työn rinnalla. Tämän lisäksi vapaaehtoisten tekemällä toiminnalla on merkittävä positiivinen vaikutus ammattilaisten työhön. KotiKummit -toiminta on osoittanut myös sen, että vapaaehtoisuuden koordinaatiota tarvitaan: suomalaisilla ei ole vain tapana soittaa naapurin ovikelloa ja tarjota apua. Tarvitaan Lahden Diakonialaitoksen kaltaisia toimijoita, jotka välittävät hyväntekijöitä apua tarvitseville.

KotiKummit mahdollistavat yksityisille ihmisille ja yrityksille hyvän tekemisen.

KotiKummit kehittämistyö jatkuu STEAn rahoittamana edelleen vuoden 2020. Olisiko sinulla hetki aikaa ilahduttaa yksinäistä vanhusta? Seuraava kotikummien perehdytys järjestetään to 19.9.2019 klo 17-19 sekä to 26.9.2019 klo 17-19 Nastolassa Palvelukeskus Linnunlaulussa osoitteessa Toritie 10, Nastola (ilmoittautumiset paivi.villisuo@dila.fi). Lisätietoja KotiKummeista löydät: http://www.dila.fi/diakonia/kotikummit

Yhteisöllisyys ei ole myyntituote

Ikäihmisten palveluasumisen ja erilaisen senioriasumisen lisääntyessä on alettu puhua yhä enemmän yhteisöasumisesta, yhteisöllisistä asumisratkaisuista ja ikäihmisten yhteisökortteleista. On arvokasta, että yhteisöllisyys ja yhteisöasuminen ovat nousseet osaksi ikäihmisten asumisesta käytävää keskustelua.

Näyttää kuitenkin siltä, että yhteisö- ja kortteliasumisella markkinoidaan paljon tuotteita, jotka eivät eroa millään lailla perinteisestä tehostetusta palveluasumisesta. Olen samaa mieltä Merja Mäkisalo-Ropposen (ESS 4.9.2018) kanssa siitä, että pelkkä nimi ei tee yhteisöstä kotia. Eikä yhteisö synny automaattisesti siitä, että samalle alueelle rakennetaan useampia ikäihmisille suunnattuja kerrostaloja.

Yhteisöllisyys luo sanana positiivisia mielleyhtymiä, jolloin sitä mielellään hyödynnetään myös markkinoinnissa. Aito yhteisöllisyys ei ole kuitenkaan hinnoiteltavissa eikä se ole myyntituote. Aito yhteisöllisyys rakennetaan ihmisten välisen luottamuksen, yhdessä tekemisen ja yhteisen arjen myötä. Se vaatii aikaa ja eri-ikäisten ihmisten kohtaamista sekä arkista yhdessä tekemistä. Se vaatii vapaaehtoisuutta.

Yhteisöllisyys on konkreettisesti toiminnan yhteissuunnittelua, vaikuttamismahdollisuuksia, yhteisiä tapahtumia, yhdessä ruokailua, juhlia tai vaikkapa puutarhanhoitoa. Oleellinen osa yhteisöllisyyttä on yhteenkuuluvuuden tunne ja halua sitoutua yhteiseen toimintaan. Yhteisöllisyys myös haastaa koko työyhteisön astumaan ulos perinteisistä ammattirooleistaan. Yhteisöllisyyden rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, eikä työpöydällä paketoitu myyntituote.

Puutarhajuhlat Dilakorttelissa keväällä 2018

Lahden ydinkeskustan Dilakorttelissa asuu noin sata ikäihmistä, opiskelee yli 400 toisen asteen opiskelijaa, työskentelee pari sataa työntekijää ja toimii yli 200 vapaaehtoista. Korttelissa on oma ravintola, monipuolisia terveyden- ja sairaanhoitopalveluita, kotihoitopalveluita, eri tyyppistä asumista ja mm. teatteritila Theatrum Olga. Korttelin moninaisuudesta ja monipuolisuudesta huolimatta sen yhteisöllisyys ei synny pelkästään näiden eri elementtien olemassaolosta. Rakennamme yhteisöllisyyttä korttelissa tutkien ja kehittäen. Käytämme tähän vuosittain merkittävän määrän säätiön omaa rahoitusta sekä kanavoimme alueelle erityyppistä hankerahoitusta. Näin pyrimme lisäämään alueen ihmisten hyvinvointia.