Lahden Diakonialaitos on ollut diakonitoimijoiden D-liikkeen ydinryhmässä mukana kehittämässä D-areena -toimintatapaa. Lahdessa nähtiin vuonna 2018 ainakin kolme D-areenaa ja kaksi uutta areenaa on jo suunnitteilla vuodeksi 2019. Helsinkiläiset toimijat toteuttivat D-areenan tänä syksynä asumisteemalla. Lue alla olevasta Eila Jaakolan kirjoituksesta Helsingin kuulumiset!
Tarjolla tulisi olla monenlaisia asumismuotoja, erityisesti yhteisöllisyyttä kehittäen. Tällaiset ratkaisut toisivat tarjolle edullisempaa asumista, mutta myös lievittäisivät toista suurta ongelmaa eli yksinäisyyttä. Tämä oli yksi tärkeistä johtopäätöksistä D-areenassa, jonka aiheena oli asuminen Helsingissä. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Kela ja Helsingin seurakuntien diakoniatyö.
Diakoniatoimijoiden kehittämät D-areenat kutsuvat osallistujia ”keskustelemaan ja kehittämään meidän kaikkien arkea ja elämää paremmaksi”. Pääkaupunkiseudun ensimmäisessä D-areenassa otsikkona oli Helsinkiläisen koti kullan kallis. Aiheeksi valikoitui asuminen, koska asumisen kalleus on merkittävä syy, jonka takia diakoniasta haetaan apua. Luonteva yhteistyökumppani tässä teemassa on juuri Kela, koska diakoniatyö ja Kela toimivat pitkälti samojen helsinkiläisten tukena.
- Kallis asuminen on Helsingissä niin opiskelijan, työttömän, eläkeläisen kuin matalapalkka-alan työntekijänkin asia. Elämänmuutos, kuten ero tai sairastuminen, saattaa notkahduttaa tulot ja aiheuttaa ongelmia vuokranmaksussa, kertoi seurakuntien asuttamistoiminnan koordinaattori Ulla Hännikäinen.
- Kirkko voi maksaa vuokrarästejä silloin, jos kaikki yhteiskunnan etuudet on jo haettu. Kun valtakunnallisesti kirkon kriisiavustuksista 25 % kohdistui asumiseen, Helsingissä tuo osuus oli viime vuonna liki puolet.
Vuokra-asumisen kokemusasiantuntijoina herätepuheenvuorot käyttivät Mervi Haaranen ja Maarit-Elisa Virmajoki-Salmijärvi. Molemmilla on se tilanne, että he asuvat liian kalliisti verrattuna Kelan asumistuessa hyväksyttäviin asumismenoihin.
- Hyväksyttävää vuokrarajaa pitäisi nostaa, koska edullisempaa asuntoa ei yksinkertaisesti löydy. Olen ollut monta vuotta erityiskiireellisenä kaupungin jonossa, mutta se ei ole johtanut mihinkään, Haaranen sanoi.
Virmajoki-Salmijärvi puolestaan kertoi, että hänen perheensä on joutunut köyhyyden takia muuttamaan jo monta kertaa. - Toivon, että saisimme pysyä nykyisessä asunnossa, jotta lapsilla olisi elämässään enemmän pysyvyyttä.
Vilkasta keskustelua kävi monipuolinen joukko asumisen asiantuntijoita eli helsinkiläisiä vuokra-asujia, Kelan, kirkon, Helsingin kaupungin ja järjestöjen työntekijöitä sekä luottamushenkilöitä, mediaa ja tutkijoita. D-areenan kantavia ajatuksia on saattaa erilaisa toimijoita dialogiin sekä etsiä ratkaisuja kulloiseenkin ongelmaan tai asiaan. Ryhmien ratkaisuehdotukset kirjattiin seuraavien teemojen ympärille.
Teema 1. Mitä on hyvä asuminen sinun kohdallasi?
Koti ei ole vain asumista, vaan siltä haetaan turvaa ja sosiaalisia suhteita. Niin moni muu asia vaikuttaa kuin vain hinta, todettiin.
1. Sijainti: palvelut, kulkuyhteydet, lasten tarpeet, turvallisuus
2. Hinta/ei vie kaikkia rahoja, elämän sujuvuus, ei pelkoa poismuutosta
3. Yhteisöllisyys: toiveiden mukaan; yhteiset tilat ja koneet, naapurit
Teema 2. Mitä olet valmis tekemään hyvän asumisen eteen? Esiin nousi vahvasti yhteisöllisyys.
Hyvä asuminen merkitsee eri ihmisille eri asioita eli arvot ohjaavat valintaa.
Vaikutan itse aktiivisesti: dialogi, siltojen rakentaminen, kokemusten jako; yhteisössä on voima suurempaan muutokseen
Erilaisten asumisratkaisujen tukeminen ja edistäminen: kunta. valtio, yksityinen sektori
Todella moni tarvitsee toimeentulotukea asumisen kuluihin
Helsingissä on 57 000 ruokakuntaa jotka saavat yleistä asumistukea. Asumistuen saajien keskiarvovuokrat ovat vapaarahoitteisissa asunnoissa noin 200 euroa korkeampia kuin ARA-rahoitteisissa. Helsingin kalliista vuokratasosta kertoo, että tämä ero on huomattavasti suurempi kuin monessa muussa kunnassa, selvisi Kelan asumis- ja toimeentulotuen tutkijan Signe Jauhiaisen esityksestä.
Asumistuessa on säädetty rajat hyväksyttäviksi asumismenoiksi. Toimeentulotukea on mahdollista saada silloin kun asumistuki ei riitä kattamaan välttämättömiä menoja. Kelan toimeentulotukiryhmän suunnittelijan Venla Hietalan puheenvuorossa kuultiin muun muassa, että yksin asuvien ruokakunnista 67 %:lla asuminen on pääkaupungissa kalliimpaa kuin nämä enimmäisasumismenot, ja kahden hengen talouksissa tämä tilanne on peräti 74 %:lla. Niinpä yksin asuvista liki puolet saa asumistuen lisäksi toimeentulotukea.
Teema 3. Mitkä tekijät vaikuttavat asumisen hintaan?
Arvokeskustelu, poliittinen tahto
Säädökset mahdollistamaan erilaisia asumisen muotoja
Osallisuus, henkilökohtaisten valintojen mahdollisuus
Teema 4. Miten voisimme yhdessä vaikuttaa asumiseen?
Tarvitaan
yhden luukun periaate asumisen asioihin
pitkäkestoista
asumisneuvontaa
kimppa-asumisen helpottamista
sisäisen asuntovaihdon
sujuvoittamista
Vilkas keskustelu oli paras merkki D-areenan onnistumisesta, Kelan toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Pasi Pajula arvioi. - Sitoudumme viemään eteenpäin esille tulleita kehitysehdotuksia ja poimimme tästä asioita myös oman toimintamme kehittämiseen. Ehkä voimme viedä tätä kokemusta myös muualle päin maata.
Hän totesi myös, että keskustelu asumisesta pyörii yleensä valitettavan paljon rahan ympärillä. - Puuttuu arvokeskustelu siitä, miten rahaa halutaan käyttää.
Diakonian päällikkö Kirsi Rantala iloitsi siitä, miten moninaisia näkemyksiä keskusteluissa kuultiin. – Tämä on yksi D-areenan keskeisistä ideoista. Kuullaan toisia oman laatikon ulkopuolelta.
Toinen ilahduttava asia oli yhteisöllisyys, joka nousi esiin melkein kaikissa kohdissa. Kun tiedetään, miten suuri ongelma yksinäisyys Helsingissä on, herää kysymys, löytäisimmekö yhteisöllistä asumista kehitettäessä ratkaisuja myös yksinäisyyteen, Rantala jatkoi.
Koska D-areenan tavoitteena on myös vaikuttaminen, keskusteluista kootut ratkaisuehdotukset toimitetaan päättäjille eli Helsingin kaupungin ja seurakuntayhtymän luottamushenkilöille ja johdolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti