1+1 mentoritoiminta vähentää tehokkaasti nuorten yksinäisyyttä

Lahden Diakonialaitos on toteuttanut Lahden alueella vuodesta 2016 1+1 mentoritoimintaa STEA:n rahoittamana. 1+1 mentoritoiminnan ideana on löytää vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille aikuisia, vapaaehtoisia mentoreita ystäväksi ja tukijaksi. Vuosittain toiminnassa on mukana kuutisenkymmentä nuorta ja mentoria. Toimintaa koordinoivat kaksi Särö-vapaaehtoistoiminnan työntekijää.

1+1 mentoritoiminta tarjoaa tukea 13–29-vuotiaille lahtelaisille nuorille vapaaehtoistoiminnan keinoin.

Tänä keväänä Lahden ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Maria Kolari ja Jennika Nora kartoittivat opinnäytteessään 1+1 mentoritoimintaa ja sen merkitystä niin nuorten kuin mentoreiden arkeen ja elämään. Opinnäytteen myötä saatiin tietoa 1+1 mentoritoiminnasta mukana olevien näkökulmasta sekä eväitä toiminnan kehittämiseen.

Särö-vapaaehtoistoiminnan upeat ja nopeat työntekijät koordinoivat 1+1 mentoritoimintaa.

Opinnäytteessä mentorit kertoivat monipuolisesti syitä sille, miksi juuri he ovat lähteneet mukaan tukemaan nuoria: 
"Mä aattelin et vois tehä jotain sillee niiku tai ku mä olin sen ikänen tai nuo-rempi ni mulkaa ei ollu kavereita sit mua oltii kiusattu koulussa."

"...mä kaipasin jotain sellasta aktiviteettia ja sit mä halusin auttaa ja olla jonkun ehkä mahdollisesti avuksi jollekki, kumminki ku mulla oli tietoa ja tuntemusta alalta."
Omat vaikeat elämänkokemukset ja/tai halu auttaa muita olivat muun muassa mentoreiden motiiveita lähteä toimimaan vapaaehtoisena.

Mitä nuoret sitten kokivat saavansa mentoritoiminnasta? Nuoret kertoivat toiminnassa mukana olemisen vähentäneen yksinäisyyttä ja antaneen tarkoituksen nousta sängystä ylös:
"Sit koki vähemmän yksinäisyyttä,ku ties et oli aina sit joku siel."

"Et ois jotain tekemistä, et saa niiku herättyy aamulla, et hei et jää sinne vii-denneks päiväks vaan nukkuumaan."


Kolarin ja Noran opinnäytetyön tulosten perusteella 1+1 mentoritoiminnalla on merkittävä vaikutus nuorten kokemaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Erityisesti toiminnalla on vaikutusta yksinäisyyden kokemukseen ja toiminnassa mukana olo lisää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Diakonialaitoksen omassa kartoituksessa tehtiin sama havainto: 97 % mentoritoiminnassa mukana olevista nuorista kertoi yksinäisyytensä vähentyneen.

Erityisen merkillepantavaa on, että nuroten omat myönteiset kokemukset mentoritoiminnasta kannustavat nuoria aloittamaan myös itse vapaaehtoistoiminnan tulevaisuudessa: kaikki opinnäytetyössä haastatellut nuoret aikovat myös itse ryhtyä tulevaisuudessa vapaaehtoistoimijoiksi. Samaan aikaan mentorit kertoivat, että mentorina toimiminen oli selkeyttänyt mentoreiden omia elämäntavoitteita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Yhteenvetona voikin todeta, että vapaaehtoisena toisen ihmisen tukijana ja rinnallakulkijana saa myös itse apua omaan elämäänsä. 

Lähde:

Kolari, M. & Nora J. 2019. ”SIT KOKI VÄHEMMÄN YKSINÄISYYTTÄ, KU TIES ET OLI AINAJOKU SIEL.”1+1 mentoritoiminnan merkitysnuorten kuin mentoreiden arkeen ja elämään. Lahden Ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/166504/Maria_Kolari.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Suorat lainaukset ovat lainauksia opinnäytetyöstä.

 

Miten tavoittaa heidät, jotka jäävät muun avun ulkopuolelle?

Lahden Diakonialaitoksella järjestettiin D-areena 6.3. osana Diakonialaitoksen 150-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. Tällä kertaa kokoonnuimme yhteen teemalla Osallisena elämässä - lahtelaiset kertovat:

D-areena alkoi upealla valokuvanäyttelyllä, jonka ovat toteuttaneet LAMK:n valokuvauksen opiskelijat. Opiskelijat valokuvasivat talven aikana lahtelaisten arkea, sen eri sävyjä, elämäntilanteita ja tapahtumia. Kuvat kertovat ajoittaisesta yksinäisyydestä, hoivan tarpeesta, kohtaamisista ja erilaisista elämäntilanteista. Kuvien avulla heräteltiin D-areenaan osallistuneita keskustelemaan kahdesta kysymyksestä: Miten Diakonialaitos voisi tavoittaa heidät, jotka jäävät muun avun ulkopuolelle? Kun tavoitamme yhteiskunnan syrjässä olevia ihmisiä, miten parhaiten kuulisimme heitä?

D-areenassa on kyse dialogista - parhaiten toisten kohtaaminen ja dialogisuus toteutuu, kun istutaan ympyrään, jossa kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.

D-areenassa oli läsnä Diakonialaitoksen diakoniapalveluiden henkilöstö, LAMK:n valokuvaajaopiskelijat sekä muutamia yhteistyökumppaneita. Keskustelu pienryhmissä oli vilkasta - keskustelua tuntui virittävän erityisesti se, että paikalla oli eri-ikäisiä ihmisiä. Nuoret nostivat esiin esimerkiksi sen, että jos Diakonialaitos haluaa tavoittaa nuoria ihmisiä, tulee panostaa nettikohtaamisen kehittämiseen. Tämä ei tee tarpeettomaksi kehittää kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista ja mahdollistaa live-tapaamisia, mutta on oleellinen tulevaisuuden kohtaamistyön näkökulma.

D-areena kokosi yhteen eri-ikäisiä lahtelaisia käymään yhteistä dialogia.

D-areenassa keskusteltiin paljon myös kielenkäytön merkityksestä: miten sanoittaa vaikeita asioita kuten köyhyys, huono-osaisuus, yksinäisyys, syrjäytyminen? Miten asioista pitäisi puhua ja voiko asioista puhua suoraan? Diakoniatyössä kohtaamme vakaviakin ongelmia kuten väkivaltaa, nälkää, taloudellista hätää, ylisukupolvista ja periytyvää pahaa oloa. Tilastot kertovat, että esimerkiksi lapsiköyhyys on kolmiskertaistunut Suomessa vuodesta 1995 vuoteen 2007. Tutkimusten mukaan sikiö- ja vauva-aikana koettu köyhyys ulottuu aikuisuuteen ja vanhuuteen ja voi aiheuttaa ns. toksista, myrkyllistä stressiä. Huoli toimeentulosta heikentää vanhemmuutta. Diakoniatyössä me emme voi vaieta näistä asioista, vaan on Diakonialaitoksen tehtävä puhua yhteiskunnassa tällaisista teemoista - puheen pitää kuitenkin tapahtua yleistyksiä välttäen ja ihmisiä kunnioittaen.

D-areenalla pohdittiin mm. sitä, millä sanoilla vaikeista asioista olisi parasta puhua.

Lahden Diakonialaitos jatkaa keskustelua syksyllä Osallisena elämässä -luentosarjan merkeissä. Luentosarja tullaan toteuttamaan Dilakorttelissa - ole kuulolla ja tule mukaan jatkokeskusteluihin!

Ps. Mikä on D-areena?

D-areena on meidän kaikkien areena: tapahtuma ja tila, jossa on mahdollisuus tulla kuulluksi ja kuunnella muita. D-areenalla keskustellaan yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista muita kunnioittaen ja kenties omia ajatuksia tuulettaen. D-areenalla ei etsitä yhteisymmärrystä, mutta ymmärretään yhdessä. D-areenan keskiössä ovat yhteiskunnassa kulloinkin esillä olevat, ihmisiä puhututtavat ja pohdituttavat asiat. Mikään  aihealue ei ole D-areenalle vieras tai kielletty.

Dilakorttelin timantti alkaa kirkastua

Aloitin työni Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalveluiden johtajana puolitoistavuotta sitten. Jo alkumetreillä aloin hahmottaa, että käsissäni taitaa olla todellinen hiomaton timantti: Diakonialaitoksen oma Dilakortteli. Korttelista oli kasvanut vuosikymmenien kuluessa alue, jossa työskentelee yli 300 ihmistä, toimii satoja vapaaehtoisia, opiskelee 400 nuorta ja aikuista, asuu satakunta ikäihmistä sekä lisäksi säätiön vuokra-asunnoissa asuu kymmeniä opiskelijoita. Käsissäni oli siis orkesterillinen soittajia, mutta yhteistä säveltä tällä orkesterilla ei vielä ollut.

Dilakorttelin sydän on sisäpihan Tammipuisto. Tammet ovat peräisin Viipurista, kuten Diakonialaitoskin.

Uusi diakoniastrategia on rytmittänyt meidän diakoniapalvelulinjamme työtä nyt reilun vuoden verran. Yksi strategian kärjistä on Dilakorttelin kehittäminen aidoksi yhteisö- ja osallisuuskortteliksi. Strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että korttelista tulee työväline, jonka avulla pystymme lisäämään lahtelaisten hyvinvointia. Miten tämä sitten käytännössä tehdään? Rakentamalla korttelista osallisuusalusta. Osallisuusalusta tarkoittaa sitä, että kortteliin voivat kiinnittyä kaiken ikäiset lahtelaiset, kukin omilla tavoitteillaan. Yksi tulee kortteliin töihin, toinen tulee oppimaan suomen kieltä kuukaudeksi, kolmas puoleksi vuodeksi työkokeiluun etsimään elämänsä suuntaa, neljäs on opiskelija, joka suorittaa korttelissa työharjoittelunsa ja viides on vapaaehtoinen, joka suunnittelee ja toteuttaa senioreille virkistystoimintaa. Jokaiselle rakentuu korttelissa oma osallisuuspolkunsa. Kun tämä saadaan toimimaan, orkesteri alkaa soittaa oikeasti samaa kappaletta - ja nyt alkaa kuulua jo alkutahteja siitä, että tämä tulee onnistumaan!

Korttelista jalkaudutaan myös kaupungille, usein Arvokärryn kanssa.

Me työntekijät olemme Dilakorttelissa erityisessä roolissa. Ei siksi, että olemme korttelissa palkkatyössä vaan siksi, että meidän on muistettava pysyä taustalla. Me olemme mahdollistamassa lahtelaisten toimijuutta, emme loistamassa itse. Meidän tehtävänämme on mahdollistaa vapaaehtoisten, opiskelijoiden, senioreiden ja suomen kielen oppijoiden oma tekeminen korttelissa. Korttelilaiset pääsevät itse suunnittelemaan, valmistelemaan, tekemään, toteuttamaan ja arvioimaan toteuttamiaan tapahtumia, tempauksia ja pop up -karkeloita.

Dilkortteli saa tänä keväänä jälleen orkesteriinsa kaksi uutta soitinta, kun aloitamme vankan käytännön yhteistyön Lahden Ammattikorkeakoulun kanssa. 1.4. käynnistyy kaksi uutta projektia DILAn ja LAMKn yhteistyötä: Osallisuuskortteli -projekti on ESR-rahoitteinen ja keskittyy Dilakorttelin opinnollistamiseen sosionomiopiskelijoiden työvaltaiseksi oppimisympäristöksi. Kotoa kotiin -projekti on puolestaa AMIF-rahoitteinen ja kehittää maahanmuuttajanaisten vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Haluaisitko sinä töihin Dilakortteliin? Haku projektikoordinaattoriksi on käynnissä 7.3.2019 saakka mol.fi sivustolla!

Ikääntyminen ei ole vain numeroita

Tutkimukset osoittavat, että politiikassa puhe hyvinvoinnista onkin usein puhetta rahasta (mm. Karjalainen, Luodonpää-Manni, Laippala 2017). Poliittisessa retoriikassa puhe kansalaisten hyvinvoinnista kääntyy lähes aina puheeksi Suomen valtion hyvinvoinnista ja  kilpailukyvystä (mm. Saarinen, Salmenniemi & Keränen 2014). Saamme usein nähtäväksemme myös tilastoja, jotka kertovat siitä, minkälaisia taloudellisia haasteita ikääntyminen aiheuttaa Suomen taloudelle. 

Talouspuheen vastapainoksi oli virkistävää keskustella ikääntymisestä myös muista näkökulmista Lahden Diakonialaitoksella järjestetyssä D-areenassa 11.1.2019. D-areena oli osa Keski-Lahden seurakunnan piispantarkastusta. D-areenalla kohtasivat piispa delegaatioineen, seurakunnan ja DILAn työntekijät, vapaaehtoiset ja kunnan virkamiehet. 

Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo (kolmas oikealta) keskustelemassa D-areenalla Lahden Diakonialaitoksella.

Lahden Diakonialaitoksen visio on, että "jokainen on ihmisenä kohdattu". Olemme jo 10 vuoden ajan kehittäneet vapaaehtoistoimintaa Lahden alueella, jotta lapsiperheet, nuoret, ikäihmiset ja erityistä tukea tarvitsevat pääsisivät osalliseksi hyvistä, inhimillisistä kohtaamisista. Piispa Matti Repo oli erityisen vaikuttunut siitä, että Lahden seurakuntien ja Lahden Diakonialaitoksen koordinoimana alueella toimii jopa 1300 vapaaehtoista. Vapaaehtoistoiminnan myötä voidaan lievittää yksilöiden kokemaa inhimillistä kärsimystä vähentämällä yksinäisyyden kokemuksia, mahdollistamalla osallisuuden ja joukkoon kuulumisen tunnetta. Vapaaehtoiset muodostavat myös keskenään tiiviin yhteisön, joka lisää heidän hyvinvointiaan.

Lahden Diakonialaitoksen toimitusjohtaja Tiina Mäkelä keskustelemassa DILAn vapaaehtoistoimintaa koordinoivien Kaisa Rikkosen ja Anna Lappalaisen kanssa.

Väestön ikääntymisellä on Suomessa myös taloudellisia vaikutuksia, sitä ei kannata kieltää. D-areenalla Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän ikääntyneiden palveluiden kehitysjohtaja Anu Olkkonen-Nikula kertoi, että Päijät-Hämeen alueella kulut kasvavat vuosina 2018-2040 yhteensä noin 85 miljoonaa euroa vuoden 18 tasoon nähden. Diakoniatyö voi haastaa ja kannustaa meitä kaikkia kantamaan vastuuta omista läheisistään - ja vapaaehtois- ja yhteisötoiminnan kautta myös vähän kaukaisimmista läheisistäänkin. 

Kuvassa vasemmalta: Lahden seurakuntayhtymän diakonian ja sairaalasielunhoidon johtaja Petri Määttä, Lahden Diakonialaitoksen toimitusjohtaja Tiina Mäkelä, ikääntyneiden palveluiden kehitysjohtaja Anu Olkkonen-Nikula, Lahden Diakonialaitoksen diakoniajohtaja Anne-Maria Karjalainen, Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo ja Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherra Miika Hämäläinen.

Lähteet: 
Karjalainen, A-M.; Luodonpää-Manni, M. & Laippala, V. 2017. Hyvinvointivaltio ja kielitietoisuus: Hyvinvoinnin diskurssit neljän suurimman puolueen eduskuntavaaliohjelmissa. 

Saarinen, A., Salmenniemi, S. & Keränen H. 2014. Hyvinvointivaltiosta hyvinvoivaan valtioon. Hyvinvointi ja kansalaisuus suomalaisessa poliittisessa diskurssissa.