Yhteisöllisyys ei ole myyntituote

Ikäihmisten palveluasumisen ja erilaisen senioriasumisen lisääntyessä on alettu puhua yhä enemmän yhteisöasumisesta, yhteisöllisistä asumisratkaisuista ja ikäihmisten yhteisökortteleista. On arvokasta, että yhteisöllisyys ja yhteisöasuminen ovat nousseet osaksi ikäihmisten asumisesta käytävää keskustelua.

Näyttää kuitenkin siltä, että yhteisö- ja kortteliasumisella markkinoidaan paljon tuotteita, jotka eivät eroa millään lailla perinteisestä tehostetusta palveluasumisesta. Olen samaa mieltä Merja Mäkisalo-Ropposen (ESS 4.9.2018) kanssa siitä, että pelkkä nimi ei tee yhteisöstä kotia. Eikä yhteisö synny automaattisesti siitä, että samalle alueelle rakennetaan useampia ikäihmisille suunnattuja kerrostaloja.

Yhteisöllisyys luo sanana positiivisia mielleyhtymiä, jolloin sitä mielellään hyödynnetään myös markkinoinnissa. Aito yhteisöllisyys ei ole kuitenkaan hinnoiteltavissa eikä se ole myyntituote. Aito yhteisöllisyys rakennetaan ihmisten välisen luottamuksen, yhdessä tekemisen ja yhteisen arjen myötä. Se vaatii aikaa ja eri-ikäisten ihmisten kohtaamista sekä arkista yhdessä tekemistä. Se vaatii vapaaehtoisuutta.

Yhteisöllisyys on konkreettisesti toiminnan yhteissuunnittelua, vaikuttamismahdollisuuksia, yhteisiä tapahtumia, yhdessä ruokailua, juhlia tai vaikkapa puutarhanhoitoa. Oleellinen osa yhteisöllisyyttä on yhteenkuuluvuuden tunne ja halua sitoutua yhteiseen toimintaan. Yhteisöllisyys myös haastaa koko työyhteisön astumaan ulos perinteisistä ammattirooleistaan. Yhteisöllisyyden rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, eikä työpöydällä paketoitu myyntituote.

Puutarhajuhlat Dilakorttelissa keväällä 2018

Lahden ydinkeskustan Dilakorttelissa asuu noin sata ikäihmistä, opiskelee yli 400 toisen asteen opiskelijaa, työskentelee pari sataa työntekijää ja toimii yli 200 vapaaehtoista. Korttelissa on oma ravintola, monipuolisia terveyden- ja sairaanhoitopalveluita, kotihoitopalveluita, eri tyyppistä asumista ja mm. teatteritila Theatrum Olga. Korttelin moninaisuudesta ja monipuolisuudesta huolimatta sen yhteisöllisyys ei synny pelkästään näiden eri elementtien olemassaolosta. Rakennamme yhteisöllisyyttä korttelissa tutkien ja kehittäen. Käytämme tähän vuosittain merkittävän määrän säätiön omaa rahoitusta sekä kanavoimme alueelle erityyppistä hankerahoitusta. Näin pyrimme lisäämään alueen ihmisten hyvinvointia.