Diakoniapalveluiden vuosi 2019: uusia alkuja ja vaikuttavuutta

Vuoden 2019 lähestyessä loppuaan on hyvä koota yhteen ajatuksia siitä, mitä kulunut vuosi piti sisällään. Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalveluissa aloitettiin uusia toimintakokonaisuuksia, tehtiin arviointia vaikuttavuudesta ja vapaaehtoistemme määrä lisääntyi huimasti.

Vauvan Taika -toiminta on kohdannut odottavia äitejä ja pikkulapsiperheitä jo kahdeksan vuoden ajan. Tänä vuonna Vauvan Taika sai olla mukana Hyvän mitta -hankkeessa ja pääsimme mallintamaan toiminnan vaikuttavuutta. Jo aiemman vertaisarvioidun tutkimuksen perusteella (Saara Salon tutkimuskokonaisuus) tiedämme, että Vauvan Taikassa toteutettava Hoivaa ja leiki -menetelmä vähentää äitien masennusriskiä. Hyvän mitan arvioinnin myötä saimme tietoa siitä, että ammattilaisten kouluttaminen toteuttamaan Hoivaa ja leiki -ryhmiä esimerkiksi neuvoloissa tai perhetyössä on taloudellisesti vaikuttavaa. Jos yhden työparin kohtaamista äideistä kolme välttyy masennukselta, toiminta on taloudellisesti kannattavaa lyhyelläkin aikavälillä. Hyvän mitan loppuraportti kokonaisuudessaan on luettavissa klikkaamalla tästä. Vauvan Taikasta kuvattiin syksyn aikana myös vaikuttavuusvideo, jota kautta pääset lähemmin tutustumaan toimintaan:

Lahden Diakonialaitoksen Dilakortteliin tuli 1.8. alkaen aivan uutta vipinää, kun nuorten työpaja Stoori aloitti toimintansa. Stoori on tarkoitettu päijäthämäläisille alle 29-vuotiaille nuorille, jotka ovat sosiaali- ja terveysalasta tai kasvatus- ja ohjausalasta kiinnostuneita, mutta vielä vailla opiskelu- tai työpaikkaa. Stoori toimii osana Dilakorttelia ja työpajanuoret pääsevät korttelissamme tutustumaan hoito-, ohjaus- ja kasvatusalan työtehtäviin esimerkiksi Tammipuiston senioriasuntojen virikepiirissä, Betel-kodissa, päiväkoti Teemulassa tai kohtaamispisteillämme K-market Kartanolla tai Ilves-apteekilla. Lisäksi nuoret pääsevät tutustumaan alan opiskeluun Suomen Diakoniaopiston Lahden kampuksella. Stooria luotsaa vastaava ohjaaja Saila Immonen yhdessä työpajakoira Justiinan kanssa (kuvassa).

Dilan vapaaehtoistoiminta laajeni vuoden aikana ja tällä hetkellä koordinoimme yli 350 vapaaehtoisen toimintaa Lahden alueella. Mahdollistamme yhä enemmän myös erityisryhmien vapaaehtoisuutta, kun tuettu vapaaehtoistoiminta on laajentunut vauhdilla. Etelä-Suomen Sanomat uutisoikin joulukuussa näyttävästi vapaaehtoisemme Jani Kososen aktiivisesta hyvän tekemisestä. Syksyllä 2019 pyrimme erityisesti herättämään keskustelua asenteista #asennekortti -kampanjamme myötä. Jaoimme asennekortteja tunnustukseksi sallivasta asenteessa niille yhteistyötahoille, jotka olivat mahdollistaneet tuettujen vapaaehtoisten toimintaa omissa työyhteisöissään. Kuvassa projektityöntekijä Tanja Sipilä (vas.) ja projektikoordinaattori Mari Brunou luovuttamassa asennekorttia draamapedagogi Lasse Kantolalle ja Theatrum Olgan väelle.

Toimintamme on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Vuoden 2019 aikana olemme pyrkineet yhä paremmin viestimään siitä, että vähennämme yksinäisyyttä, mahdollistamme osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja tuemme ihmisiä, jotka ovat jäämässä yhteiskunnassa syrjään. Yksi tapa kertoa toimintamme tuloksellisuudesta ovat avainluvut, joita keräämme koko ajan asiakastyötä tehdessämme. On komeaa päättää kulunut toimintavuosi alla esiteltyihin tulostietoihin. Samalla kutsun teitä blogin lukijoita tekemään kanssamme hyvää: joko sinä toimit vapaaehtoisena tai lahjoittajana? Löydät lisätietoja vapaaehtoistoiminnan ja lahjoittamisen mahdollisuuksista www.dila.fi/diakonia, tervetuloa mukaan!

DILA perustaa Arvojohtamisen koulun

Haku Arvojohtamisen kouluun on päättynyt ja valitsimme korkeakouluharjoittelijaksi teologian opiskelija Kiia Lehtisen Helsingin yliopistosta. Tervetuloa töihin DILAan Kiia!

Lahden Diakonialaitos käynnistää 1.1.2020 arvojohtamisen koulu -ohjelman. Ohjelman tavoitteena on lisätä nuorten korkeakoulutettujen osaamista kolmannella sektorilla tehtävän toiminnan johtamisesta ja kehittämistyöstä. Toiseksi tavoitteena on DILAn toimintojen kehittäminen yhdessä nuorten kanssa ja heidän osaamisensa hyödyntäminen DILAn toimintojen uudistamisessa.

Arvojohtamisen koulu -ohjelman tavoitteena on taata kolmannen sektorin johtamis- ja kehittämisosaaminen tulevaisuudessakin.

Ohjelman toteutuksesta päätetään vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2020 ohjelmaa toteutetaan käytännössä palkkaamalla vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen alle 29-vuotias korkeakouluopiskelija. 

Vuoden 2020 painopisteenä on arvojohtamisen koulu -ohjelman rakenteen ja sisällön kehittäminen ja pilotointi. Harjoittelija tutustuu kolmannen sektorin johtamis- ja kehittämistyöhön. Harjoittelija laatii yhdessä Lahden Diakonialaitoksen toimitusjohtajan ja diakoniajohtajan kanssa Arvojohtamisen koulu -käsikirjan, missä määritellään tarkemmin ohjelman tavoitteet ja sisältö. Lisäksi vuoden 2020 työskentelyssä painottuvat Dilakorttelin kehittäminen yhteisö- ja osallisuuskorttelina (ml. oppimiskorttelikehittäminen yhdessä Suomen Diakoniaopiston Lahden kampuksen kanssa), verkostojen johtaminen Lahden alueella, uusien hankeavausten työstäminen yhdessä diakoniajohtajan kanssa sekä viestinnän kehittämisen johtaminen.

Mikäli olet alle 29-vuotias korkeakouluopiskelija ja sinua kiinnostaa kehittää osaamistasi kolmannen sektorin kehittäjänä ja johtajana, olet etsimämme henkilö! Vaadimme sinulta kehittämisintoa, erinomaisia vuorovaikutustaitoja, kykyä heittäytyä uusiin tilanteisiin ja ennen muuta uuden oppimisen paloa. Lisäksi vaadimme sinulta erinomaista sosiaalisen median tuntemusta ja käyttöosaamista.

Lisätietoja (mm. työaika ja palkkaus): https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/10163796?searchPhrase=lahden%20diako&&&announced=0&leasing=0&&&&english=false&sort=1

Hakemus, CV ja lyhyt (max 2 min) esittelyvideo hakijasta lähetetään osoitteeseen anne-maria.karjalainen@dila.fi.
Rekrytointihaastattelut toteutetaan viikoilla 48 ja 49.

Toimintamme painopiste on siellä, missä ihmisten koti sijaitsee

Lahden Diakonialaitoksella me haluamme tukea ja auttaa lähimmäisiämme, joilla on hätää ja avuntarvetta omassa arjessaan. Vaikka ensisijainen toimintakenttämme on Lahden seutu ja siellä asuvat ihmiset, emme voi sulkea silmiämme muidenkaan avuntarpeilta.

Romanian romaneita on nähty viime vuosina Suomessa, varsinkin pääkaupunkiseudulla, kerjäämässä ja myymässä esim. Iso Numero -lehteä. Romanien elinoloista ja tilanteesta Romaniassa on myös keskusteltu julkisuudessa, varsinkin lasten elinoloihin ja elämään liittyvät kysymykset ovat herättäneet huolta.

Meillä oli mahdollisuus yhteistyökumppanimme Jorma Virtasen kanssa matkustaa lokakuussa Romanian Oradeaan tutustumaan romaneiden elämään ja siellä tehtävään auttamistyöhön. Joidenkin arvioiden mukaan 10 % Romanian väestöstä on romaneja, mikä tarkoittaa noin kahta miljoonaa ihmistä. Tätä romaniväestöä yhdistää pitkä alistettuna ja vainonkin kohteena oleminen. Nykypäivänä he asuvat kyläyhteisöjen sivussa, erillään muusta väestöstä. Tyypillisesti asuinalueelta puuttuvat kaikki suomalaisen vaatimattomankin asumisen mukavuudet, kuten lämmitys-, vesi-, sähkö- tai viemäröintijärjestelmät. Asumukset on kasattu saatavilla olevista jäterakennustarvikkeista. Noin 15-20 neliön huoneessa asuu jopa 5-8 henkeä, pääosin pieniä lapsia.
 

Osa romaneista asuu kaatopaikalla. Tämä kuva on otettu Napocan kaupungissa.

Kristilliseltä taustalta toimiva People 2 People Foundation auttaa romaneja tavaralahjoituksin, mutta ennen muuta perustamalla romanikyliin päiväkodin ja koulun. Lisäksi tämä säätiö rakentaa talousrakennuksia, joissa on peseytymis- ja wc-tilat. Näyttää siltä, että koulutus on se keino, jolla romaneiden elinoloja pystytään parhaiten kehittämään.

Tincan kylässä on jo pitkälle kehitettyä koulutustoimintaa romanilapsille.

Matkan aikana vierailimme kylässä, jossa ei oltu vielä päästy työskentelemään romanien kanssa. Täällä silmiinpistävää oli kaiken alkeellisuus. Toiseksi vierailimme kylässä, jossa työ oli käynnistynyt ja yksi opettaja työskenteli pienessä kyläkoulussa muutaman kymmenen lapsen kanssa. Kolmanneksi pääsimme tutustumaan Tincan kylään, jossa on jo useita vuosia toiminnassa olleet päiväkoti ja koulu. Tincan koulu oli myös viranomaisten tunnustama ja osin rahoittama. Koulussa noin 250 lasta saa päivittäin opetusta, kerran viikossa lämpimän aterian ja lisäksi opettajat ohjaavat ja neuvovat myös lasten perheitä. Pääosin kaikki toiminta tapahtuu lahjoitusvaroin.

People 2 People Foundationin johtaja ja matkaoppaamme sekä Tincan paikallisia lapsia.

Vierailumme romanikyliin mahdollistui paikallisen oppaamme, People 2 People Foundationin johtajan, Nicun opastuksella. Nicu ja johtamansa säätiö ovat paikallisille tuttuja ja romaniperheet luottavat heihin. Matkan aikana meille kirkastui se, että tällainen toiminta voi olla mahdollista ainoastaan ihmisenä ihmiselle toimien.

Lapset leipovat ja iloitsevat arkisista asioista kaikkialla.

Lahden Diakonialaitos on tukenut viime vuosina Romaniassa tehtävää työtä tavaralahjoituksin. Myös jatkossa DILA tulee osallistumaan tähän auttamistyöhön. Romaniassa yhden opettajan palkkauksesta vuositasolla aiheutuu noin 6000 euron kustannukset. Lahden Diakonialaitos lahjoittaa tämän summan yhdelle kyläkouluista ja sillä taataan opetus usealle kymmenelle romanilapselle. Lisäksi DILAn nuorten työpajanuoret tulevat ensi vuoden alussa käynnistämään säännöllisen tavaralahjoituskeräyksen Romanian romaniperheille. DILAn avustustoiminnan painopiste on siellä, missä ihmisten koti sijaitsee.

Blogikirjoittajat Lahden Diakonialaitoksen toimitusjohtaja Tiina Mäkelä ja diakoniajohtaja Anne-Maria Karjalainen.

Tutustu lisää People 2 People Foundationiin: http://www.people2people.ro/

KotiKummit -toiminta vähentää ikäihmisten turvattomuutta

"KotiKummit toiminnalla on vaikutusta asiakkaiden kuntoutumiseen. Turvapuhelinhälytykset ovat vähentyneet kotikummi -toiminnan myötä. Asiakkaiden toimintakyky on parantunut."

Yllä olevat palautteet on kerätty lahtelaisilta kotihoidon työntekijöiltä. Jo puolitoista vuotta KotiKummi -toimintaa on osoittanut sen, että vapaaehtoistoiminnalla voidaan tukea ammattilaisten työtä ja kehittää ammattilaisten tekemän työn rakenteita. Kun KotiKummit -toimintaa suunniteltiin oli keskiössä ajatus siitä, voitaisiinko vapaaehtoistoimintaa tuoda osaksi kotipalvelua. Tutkimukset osoittavat, että kotihoidon työntekijöiden työn haasteena on jäsentymättömyys ja vaikeus tukea ikäihmisiä esim. mielenterveyden haasteissa (Koivula ym. 2015). Kotihoitotyön aikatauluhaasteet ovat laajasti julkisuudessakin keskusteltu ongelma kotihoidon kentällä.

KotiKummit toiminta on Lahden Diakonialaitoksen koordinoimaa vapaaehtoistoimintaa, jota rahoittaa STEA.

KotiKummeissa tehty kehittämistyö osoittaa, että vapaaehtoistyötä voidaan toteuttaa ammattilaisten työn rinnalla. Tämän lisäksi vapaaehtoisten tekemällä toiminnalla on merkittävä positiivinen vaikutus ammattilaisten työhön. KotiKummit -toiminta on osoittanut myös sen, että vapaaehtoisuuden koordinaatiota tarvitaan: suomalaisilla ei ole vain tapana soittaa naapurin ovikelloa ja tarjota apua. Tarvitaan Lahden Diakonialaitoksen kaltaisia toimijoita, jotka välittävät hyväntekijöitä apua tarvitseville.

KotiKummit mahdollistavat yksityisille ihmisille ja yrityksille hyvän tekemisen.

KotiKummit kehittämistyö jatkuu STEAn rahoittamana edelleen vuoden 2020. Olisiko sinulla hetki aikaa ilahduttaa yksinäistä vanhusta? Seuraava kotikummien perehdytys järjestetään to 19.9.2019 klo 17-19 sekä to 26.9.2019 klo 17-19 Nastolassa Palvelukeskus Linnunlaulussa osoitteessa Toritie 10, Nastola (ilmoittautumiset paivi.villisuo@dila.fi). Lisätietoja KotiKummeista löydät: http://www.dila.fi/diakonia/kotikummit

Nyt se on virallista: Diakoniastrategian jalkautuminen on alkanut onnistuneesti!

Lahden Diakonialaitoksen diakoniapalvelut yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kehitti syksyllä 2017 uutta diakoniastrategiaa, joka valmistui vuoden 2018 alkumetreillä. Uusi strategia on siis puolitoista vuotta rytmittänyt diakoniapalveluiden kehittämistä ja toimintaa. 

Diakoniastrategia myös visualisoitiin. Strategian keskiössä on tavoittaa ne ihmiset, jotka uhkaavat jäädä muun avun ja tuen ulkopuolelle.

Lahden Ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija Jenna Pitkänen kartoitti keväällä 2019 opinnäytteessään Strategian jalkautumisen ensivaiheet - Case Lahden Diakonialaitos miten diakoniastrategia on käytännössä jalkautunut diakoniapalveluiden työn arkeen.

Diakoniastrategian painopisteet.

Pitkänen toteaa opinnäytteessään, että diakoniastrategian "jalkautuminen on lähtenyt käyntiin onnistuneesti". Pitkänen perustaa tuloksensa henkilöstön haastatteluista saatuihin tuloksiin: henkilöstö on hyvin perille strategian tarkoituksesta ja sisällöstä. Lisäksi henkilökunta on sitoutunut toimimaan strategian mukaisesta. Myös strategiaviestintään oltiin tyytyväisiä.

Sen sijaan henkilöstö koki, että itse strategian laadintaan heillä oli vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa. Myös seurantaan kaivattiin enemmän tietoa siitä, missä mennään tällä hetkellä tavoitteiden suhteen.

Itse arvioin, että onnistuneen alkuvaiheen strategiajalkautuksen taustalla on systemaattinen keskustelu strategian teemoista ja painopisteistä eri forumeilla. Painopisteet elävät diakoniajohtajan ja johtoryhmäläisten puheissa ja teemoihin on palattu erilaisissa yhteyksissä (kuten diakoniapalvelulinjojen kokoukset ja johtoryhmän kokoukset). 

Mutta strategiaviestintää on kevään 2019 ja kartoituksen teon jälkeen myös tiivistetty: koko diakoniapalvelulinjan henkilöstö suoritti huhti-kesäkuussa mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinon tutkinnon osan (laajentuvassa yhteisössä toimiminen), jonka yhteydessä kehitimme yhdessä Dilakorttelin toimintaa laajenevan yhteisön suuntaan. Lisäksi pohdimme yhdessä henkilökunnan, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa D-areenassa maaliskuussa miten yhä paremmin tavoittaisimme Lahden alueella yhteiskunnassa heikossa asemassa olevia. Koulutuksessa ja D-areenalla syntyneitä ideoita on myös viety konkreettisiksi kokeiluiksi yhdessä vapaaehtoisten ja asiakkaiden kanssa. Näin ollen strategian painopisteet ovat jo monelta osin muutettu konkreettiseksi tekemiseksi.

D-areena 6.3.2019 ja tiukkaa pohdintaa diakoniapalveluiden henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kesken.

Diakoniajohtajana ja strategista vastaavana on pohjattoman mielenkiintoista elää todeksi viisivuotista strategiakauttamme ja nähdä ja kokea mitä tapahtuu, kun sanat paperilla muuttuvat arkitodellisuudeksemme. Itse olen huomannut kehittämiskohteena sen, että strategia pölyttyy auttamattomasti pöytälaatikkoon, mikäli siitä ei aktiivisesti puhu, kirjoita ja jäsennä arkea strategian kautta. Jenna Pitkäsen opinnäyte toimi hyvänä strategiaherättelijänä, kiitos yhteistyöstä Jenna!

Lähteet:
Pitkänen, J. 2019. Strategian jalkautumisen ensivaiheet-Case Lahden Diakonialaitos. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/166871/Pitk%c3%a4nen_Jenna.pdf?sequence=2&isAllowed=y

"Tuli ensimmäistä kertaa tunne, että olen juuri oikeassa paikassa"

Jyväskylässä 17.-19.5.2019 järjestetyillä Kirkkopäivillä nähtiin viisi D-areenaa, joiden tehtävänä oli herättää keskustelua vapaaehtoisuudesta, hyväntekeväisyydestä, köyhyydestä, ruoasta ja ikääntymisestä. D-areenoista muodostuikin kaari yksilöstä yhteiskuntaan: areenat alkoivat Lahden Diakonialaitoksen tuetun vapaaehtoistoiminnan teemalla ja päätyivät Oulun Diakonissalaitoksen fasilitoimaan puolueiden edustajia yhteen koonneeseen köyhyyskeskusteluun.

Mari, Marjo, Juha, Tanja ja Jani keskustelivat Kirkkopäivillä D-areenassa teemasta "Vapaaehtoistoiminnan kohteesta aktiiviseksi toimijaksi". 

Keskustelu vapaaehtoisuudesta ja hyväntekeväisyydestä tiivistyi toimijuuteen ja siihen, kuinka jokaisella on oikeus olla oman elämänsä asiantuntija ja toimija. Vapaaehtoisuus - ystävyyskin - on sitä, että voimme kulkea toinen toistemme rinnalla ja mahdollistaa, että jokaisen itsemääräämisoikeus toteutuu. Helsingin Diakonissalaitoksen diakoniajohtaja Ilkka Kantola kiteyttää omassa blogitekstissään keskustelua itsekunnioituksen kautta: Tuen ja huolenpidon piiriin ottaminen ei saa johtaa siihen, että yksilön itsekunnioitus entisestään heikkenee. Lahden Diakonialaitoksella kehitetty tuetun vapaaehtoistoiminnan malli mahdollistaa vapaaehtoisena toimimisen myös tukea tarvitseville erityisryhmille. Vapaaehtoisemme Jouni tiivisti omaa vapaaehtoisuuden kokemustaan ikäihmisten parissa oivallisesti: "Tuli ensimmäistä kertaa tunne, että olen juuri oikeassa paikassa".

Myös keskustelu ruoasta noudatteli samaa toimijuuden ja itsemääräämisoikeuden teemaa. Jokapäiväinen leipä Suomessa 2029 -keskustelujen tuloksena todettiin, että: "Jokapäiväinen leipämme on muutakin kuin ruokaa. Siksi suomaisessa ruokapöydässä syödään 2029 yhdessä ja yhteisöllisesti, ympäristöystävällisesti tuotettua, suomalaista ruokaa. Kestävä ruuan tuotantotapa löytyy suomalaisesta maataloudesta ja pelloista. 2029 hyvinvointi jakaantuu nykyistä paremmin. Silloin Suomessa ei ole enää leipäjonoja." Kirkkohallituksen koordinoima Yhteinen keittiö -hanke onkin tehnyt uraauurtavaa työtä ympäri Suomen yhteisöllisten ruokailujen lisäämiseksi.

Viimeisenä D-areenana toteutunut poliitikkojen keskustelu köyhyydestä nosti esiin mm. toimeentulotukilakiin liittyviä ongelmakohtia sekä mielenterveyden häiriöiden vaikutusta köyhyyden syntyyn.

Oulun seurakuntayhtymän yhtymäjohtaja Pekka Asikainen johdattelee puolueiden edustajia köyhyyskeskustelussa. Keskustelussa mukana Touko Aalto (Vihr.), Li Andersson (Vas.), Jussi Halla-aho (PS), Eija-Riitta Korhola (Kok.), Aila Paloniemi (Kesk.) ja Eija Tuohimaa (SDP).

Poliitikkojen keskustelussa keskusteltiin myös diakonian ja kirkon merkityksestä hyvinvointivaltiossa. Esiin nousi mm. näkemys kirkosta yhteiskunnan eettisen infrastruktuurin rakentajana.

D-areenat ympäri Suomen jatkuvat Kirkkopäivien jälkeenkin! Jos olet kiinnostunut konseptista, voit olla yhteydessä esimerkiksi tämän blogin kirjoittajaan.

Mikä on D-areena?

D-areena on meidän kaikkien areena: tapahtuma ja tila, jossa on mahdollisuus tulla kuulluksi ja kuunnella muita. D-areenalla keskustellaan yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista muita kunnioittaen ja kenties omia ajatuksia tuulettaen. Ei etsitä yhteisymmärrystä, mutta ymmärretään yhdessä. Keskiössä ovat yhteiskunnassa kulloinkin esillä olevat, ihmisiä puhututtavat ja pohdituttavat asiat. Mikään aihealue ei ole D-areenalle vieras tai kielletty.